Author Archives: admin

Terassi viheriöi

Terassilla on pieni yrttitarha, basilikaa ja persiljaa. Sain myös kaaoksen taas hetkeksi haltuun ja terassille mahtuu hyvin istumaan.

Elämänlanka jaksaa kukkia, joka aamu se on ihan täynnä kukkia. Ei ihme, että sen nimi on englanniksi Morning Glory.

Tämä esikko jaksaa kukkia, kukkia ja kukkia…

Petunia amppeli…

Mansikoita kypsyy tasaiseen tahtiin ja ne ovat isoja ja hyvän makuisia. Olin vähän epäileväinen, kun kukat olivat vaaleanpunaisia ja niin nättejä. Luulin, että kyseessä oli enemmänkin koristemansikka.

Tomaattia tulee niin paljon kuin jaksaa syödä.

Jos joku kukka on ikikukkija, niin mustasilmäsusanna. Se kukkii, kukkii ja kukkii.

Petuniat lepotuolien vierellä. En edes viitsi mainita tomaateista, jotka muistuttavat viidakkoa (=kyseenalainen pihan kaunistus, lähinnä kauhistus).

Etupihalla liljat ovat aloittaneet kukinnan.

Nuo kurttulehtiruusut tuoksuvat aivan huumaavalle, Ne ovat ihania. Ne on istutettu silloin, kun taloyhtiä on perustettu. Sitkeitä kuin mitkä… Selvinneet huonosta maasta, rikkaruohoista, kuivuudesta… Ja ne vain kukkivat, kukkivat ja kukkivat…

Mökillä kukki lumpeet

Mökillä(kin) on kesä tullut liljat kukkivat sekä pihassa että rannalla. Lumpeet aloittelivat kukintaa. Kunpa olisi joskus aikaa ihan vain istua ja nauttia veden aaltoilusta. Kesäloma oli ja meni, mutta ehdimme vain käydä kääntymässä mökillä.

Naapurilta saamani alppiruusu, jonka selvimisestä en ollut varma, on puhjennut uuteen elämään. Se pukkaa lehtiä ja on päättänyt vakaasti elää.

Vesialtaani jaksaa paksusti.

Kuusiaita (kuvassa vasemmalla) alkaa selvästi erottua mustikanvarvuista (vihdoin).

Ja vielä yksi kuva altaasta, kun istutin bellikset altaan molemmille puolille.

Suomen suvi

Suomen suvi on tänä kesänä ollut sitä mitä on, aihe taitaa olla aika loppuun kaluttu. Puutarhan näkökulmasta viileät kelit ja sateet ovat toisaalta tuoneet helpotustakin, kastelusta ei ole tarvinnut murehtia, kun luoja on hoitanut sen ihan omintakeisesti.

Aurinko kuitenkin pilkisti eilen ja lähdin palstalle tutkimaan tilannetta. Ensimmäisenä minua tervehti valkoinen unikko, joka oli aika ihastuttava.

Orvokit jatkavat kukintaa todella runsaasti, kun taas rikkaruohot olivat pysyneet sitten viime käynnin kohtuullisesti aisoissa.

Sipulit voivat hyvin.

Siikli on aloittanut kukinnan. Katteet ovat auttaneet, rikkaruohoja ei näkynyt juuri nimeksikään. Avoimissa kohdissa maa oli kovia savikikkareita, mutta katteen alla pehmeää kosteaa multaa. Timoa päätin katsoa, olisiko siellä luvattuja varhaisperunoita ja olihan siellä. Nostin kolme vartta ylös kotiin vietäväksi.

Talkoohengessä saimme tehtyä muutaman käytävän auki. Kiitokset trimmerin käyttäjille.

Omalla tontilla kurkut ovat säilyneet kylmistä öistä huolimatta hengissä.

Kylvin penkkiin hernettä, saa nähdä itääkö… Kylvin taittoydinhernettä, sokerihernettä ja silpoydinhernettä. Koska siemenpussit olivat parin vuoden takaa, kylvin kaikki ja katson, löytyykö vielä voimaa itää. Laitoin penkin laidoille myös kurkun siemeniä, niitä on pussissa älyttömän paljon ja loput on varmaan heitettävä pois.

Mutta kurkkuni, neljä kappaletta siis tukevasti hengissä, vaikka kukinnasta tai kasvusta ei näin kylmillä keleillä ole tietoakaan.

Retiisipenkkiin päätin istuttaa rucolaa ja salaattia.

Piipahdin naapuritontilla juoruamassa ja katselemassa penkkejä. Naapuri aloitti minun kanssani tänä keväänä, lähtötilanne oli sama, koko aari täynnä tiukkaa heinää. Minulla ollut apua aarillani, mutta hän on kääntänyt aarinsa itse omin voimin.

Lopputulos on ihastuttava. Minun täytyy miettiä oman palstani pohjapiirustusta ensi vuodeksi, erityisesti nykyistä perunapeltoani.

Helppo ratkaisu, kasvit säkissä.

Raparperinlehtiä katteena.

Jedi vahdissa, vaikka kiertelen muualla, se ei lähde omalta aarilta pois. Ilmeisesti siinä on tarpeeksi laumanvartijakoiraa, että vahtii omaa aluettaan ilman tarvetta vaellella.

Pinaattia, uusia perunoita ja sipulia.

Kaktusten kukintaa

Gymnocalycium avasi kaksi valkoista kukkaa, se voisi olla Gymnocalycium anisitsii var. griseopallidum.

G. anisitsii; This is a solitary or clustering species, growing shortly columnar in time, and noted for its flexuous, twisting spines. It makes a stem to about 8 cm wide, and to about 10 cm or more in time, with a pale green body colour with reddish tinges. There are about 11 ribs with acute tubercles. Spines are nearly always all radial, numbering 5 to 7, yellowish to brownish, slender, tortuous, variable in length from 1 to 6 cm. There is an occasional, similar central spine. Flowers are about 4 cm long, somewhat funnel shaped, white, greenish outside, anthers grey. Fruit is red, long cylindrical, 2.5 cm long, 1 cm wide.
Reported from Paraguay, Rio Tigatigami, between Concepcion and Rio Paraguay. Collectors’ numbers referred here are KK 651; A 2.
According to the newly published CITES Cactaceae Checklist, after advice on this genus from Detlev Metzing of Germany, Massimo Meregalli of Italy and Geoftrey Swales of the UK, this species is taken now to embrace the later described G. damsii, the type of which was reported from Paraguay. Later collections of G. damsii in Bolivia (and these are those commonly seen nowadays in collections labelled as G. damsii with various varietal suffixes) are regarded as good subspecies of G. anisitsii, although all Backeberg’s varietal level names are invalid. The combination is not anticipated herein. See also G. damsii.

Lähde: http://www.cactuspro.com/biblio_fichiers/pdf/Pilbeam/Pilbeam_Gymno.pdf

Samantyyppinen on myös Gymnocalycium damsii v. torulosum.

Mammillaria bucareliensis kukkii vaaleanpunaisin kukin.

Kaktuksia…

Tämä voisi olla ferocactus latispinus…Ihastuin piikkien punaiseen väriin.

Tämä voisi olla Gymnocalycium, ehkä Gymnocalycium horsti

Tämä on myös Gymnocalycium. Ihastuin pallojen muotoon…

Ja alla oleva tyräkki myytiin kaktuksien keskellä. Keskellä on matala rypäs, josta lähtee joka suuntaan tuollaisia ylöspäin kasvavia pullistumia. Otin sen mukaan ihan vain uteliaisuudesta, sillä en ole nähnyt moista aiemmin.

Kyseessä on Euphorbia Bupleurifolia x E. Susannae hybridi. Origin: the parent species are native to South Africa.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: “It used to be sold as E. ‘Cocklebur’ in the U.S. and is sold as E. ‘japonica’ in Europe.”