Category Archives: Verenpisara Fuchsia

Terassi täyttyy

Pikkuhiljaa terassi täyttyy ja roudasin vanhan trimmauspöydän ulos, jotta sain taimet kahteen kerrokseen. Kun neliöt eivät riitä, otetaan kuutiot käyttöön. Mieheni vielä teoriassa mahtuu istumaan terassilla (viihtyisällä terassilla), jos hyppää varovasti pelargonioiden yli, eikä turhaan ojentele jalkojaan tuolilla istuessaan.

I start to run out of space. Today my daughter came to visit, but I asked her only to look the terrace behind the glass door, not to enter inside. I might let my husband in, if he is VERY careful. No entry for dogs in the mean time.

Pihalle!

 

Yhdellä sanalla, ne kasvavat. Vauvalani porukka alkaa jo näyttämään leikki-ikäisten ryhmältä. Eilen illalla istuttelin niitä isompiin purkkeihin ja virittelin tukikeppejä kasvamaan innostuneille hujopeille. Alla kuva kelloköynnöksen taimesta, joka puhkuu kasvuintoa. Kavereita sillä taitaa nyt olla viisi, jos oikein muistan.

Everything is growing up fast… Really fast. Yesterday evening I repotted some of them and  gave stake for fast growing plants. Below Cobaea scandens, it is really big and strong looking.

Ikkunalaudalla talvehtinut verenpisara Tausendschön aloittelee ensimmäisiä nuppujaan.
Below Fuchsia Tausendschön has first flower buds.

Illalla päätin viedä osan porukasta ulos, sisällä yksinkertaisesti alkoi olla niin ahdasta ja tungosta lampun alle. Vein ruukkujen pohjalle makuupussin alustan, jotta lattia ei olisi niin kylmä taimille. Ainakin jalkaan se tuntui tosi lämpimältä lattiaan verrattuna, ihan kuin olisi ollut villasukat jalassa.

In the evening I took some of the plants out, there just simply was no place for all of them…

 

Aamulla heitin myös kaktukset ulos, kun huomasin, että lämpötila olisi pysynyt hyvin kymmenen asteen paremmalla puolella.

In the morning I took also all my cactus out.

Kuin myös verenpisaran Tausendschön ja Adeniat. As well my Fuchsia and Adenias went out.

Piha alkaa olla todella kutsuva, olisin voinut olla siellä vaikka kuinka…

Backyard start to look really nice, I wish i would have time to be there…

Ja viimeisenä, heitin myös karjalanneidot (2 kpl) ulos. Kuvassa edessä isoin lehtikaktukseni ja takana isompi karjalanneitoni.

Pistokkaat saapuivat

Jei! Verenpisaran pistokkaat tulivat Rayalta, ne ovat hyvässä kunnossa, ei kun istuttamaan ne! Blue Angel ja Annabel. Vaihtarit lähtevät, kunhan omani vähän kasvavat. Annabel minulla oli viime vuonna, mutta sitä en jättänyt itselleni talvehtimaan.

I got some cuttings, Blue Angel and Annabel. Annabel I had last year, Blue angel is new to me.

Kahden kerroksen väkeä

Lähes kaikki tomaatit ovat itäneet, myös ne varasiemenet ja niiden varasiemenet. Eli tomaattia on tulossa runsaasti. Sama juttu elämänlangoilla, varasiementen varasiemenet itäneet. Koulin ne kaikki omiin ruukkuihinsa, helpompi tehdä se nyt kuin sitten kun juuret ovat ihan solmussa. Kylvöt siis tehty 9.2.

Lueskeltuani kelloköynnöksen hoito-ohjeita, päätin ostaa yhden varapussin (huom! ei varasiemenen istutusta, vaan varapussin istutus). Siemeniä oli tasan kymmenen ja pohjalämpö kuulemma kaiken a&o. Joten ne siis muuttivat lampun päälle muhimaan. Kylvö 15.2.

Oikealla näkyy kolme verenpisaraa, jotka olivat humahtaneet niin, että ne piti latvoa. Alwin, Sir Matt Busby ja El Camino.

Almost all my seeds has started to grow, I set three seeds / pot, assuming that only one will grow. Well now I have tomatoes and Ipomoeas. Enough for myself, for my relatives and neighbors. I just read good hint, that in mothers day you can just give (a lot of) gifts.

I wanted to be sure that I will get at least one Cobaea scandens, so I bought one more bag/pouch of seeds (10 seeds). With my luck they all will grow. And without saying, I am still missing the white one. And pink.

My fuchsias has grown so much, that I had to cut three of them Alwin, Sir Matt Busby ja El Camino. So I have three more fuchsias…

***

The genus Cobaea is named after Bernabé Cobo (1582-1657), a Jesuit missionary and naturalist.

Bernabé Cobo lived 61 years in Mexico and South America and much of what we know about the Inca civilization is all due to the writing of this one remarkable Spanish priest.
Arriving in Peru in 1599, he visited the former Inca capital, Cuzco, in 1609 and spent the rest of his life writing a 47 volume “History of the New World,” which he completed in 1653. Cobo recorded much of the information we know about the Inca 100 years after the Spanish conquest; some of these are still in press after some four hundred or more years.

Father Cobo was beyond all doubt the ablest and most thorough student of nature and man in Spanish America during the seventeenth century. Yet, the first, and almost only, acknowledgement of his worth dates from the fourth year of the nineteenth century.

The distinguished Spanish botanist Cavanilles not only paid a handsome tribute of respect to the memory of Father Cobo in an address delivered at the Royal Botanical Gardens of Madrid, in 1804, but he gave the name of Cobæa to a genus of plants belonging to the Polemoniaceae family of Mexico, Cobæa scandens being its most striking representative.
The species name scandens simply means ‘climbing’.

The bell-shaped flowers have a ruff of bracts, hence the common names, Cup and Saucer Vine, Cathedral Bells or Monastery Bells

Verenpisarapistokkaat

Plantagenissä oli verenpisaroiden pistokkaita. Viime vuonna onnistuin todella hyvin Plantagenin pistokkaiden kanssa (blogi viime vuodelta), joten päädyin ostamaan pistokkaita tänäkin vuonna. Verenpisarat juurtuvat todella helposti, ne viihtyvät varjossa, kukkivat läpi kesän ja ovat helppoja ja kiitollisia. Viime talven yli säilyi supersuosikkini, Tausendschön, josta otin pistokkaita viisi kappaletta (kuva yllä).

I just simply love Fuchsias, they are so easy and the bloom nicely all over the summer. I bought some cuttings as I did also last year. One of my Fuchsia, Tausendschön survived over the winter and I am quit glad about that, as it was one of my favorites (photo above).

Dollar Princess, pystykasvuinen
Alwin, riippuva (yksi viime kesän suosikeistani, kukki helposti, runsaasti ja pitkään)

Ringwood Market, riippuva (myös viime vuonna)
Göteborg, pystykasvuinen

Sir Matt Busby, riippuva
Blue Satin, riippuva

El Camino, riippuva (myös viime vuonna)

Mökillä talvehtivat kukat ovat hengissä

Kun tulimme mökille isäni kanssa, sisällä oli 5,2 astetta, mikä oli palelluttanut ahkeraliisan, mutta hyvällä onnella se vielä toipuu. Verenpisara on hengissä, samoin pelargoniat (ainakin osa niistä). Kastelin kukat ja raotin vähän lisää rullaverhoja. Laitoin lisää lämpöä pattereihin, tavoitteena saada mökki 10 asteeseen.

Ulkona olivat yksinäiset jalanjäljet, jotka kiersivät talomme nurkilta.

Alla alppiruusuni ja pölkkyjä, joiden päällä voisi pilkkoa puita, jos joku meistä osaisi heilutella kirvestä… Toistaiseksi puut ovat palaneet hyvin ilman pilkkomistakin, joten taitaa jäädä kirveen käsittelyn opettelu hamaan tulevaisuuteen.

Kuvissa kasvimaani ja pöytäryhmä, jotka odottavat kärsivällisesti kevään mukanaan tuomaa puutarhuria.

Rannalla oli oudot laahaavat jäljet, ensin veikkasin peuraa, mutta sitten jäljet menivät tuolin alle ja jatkoivat sieltä matkaa, joten joku pienempi eläin se on ollut.

Vene oli lumivaipan alla ja lähempänä huomasin veneen vieressä pienen kolon. Hmm… Söpöä, mutta jos kyseessä on myyrä, niin…

Alla kuva talolta järvelle ja järveltä talolle.