Viime viikonloppuna mökillä purimme vanhoja komposteja, täytimme lavakauluksia mullalla ja istutimme perennat, jotka jäivät minulta istuttamatta. Huomaatte varmasti monikkomuodon, en olisi varmaan saanut kaikkea yksin tehdyksi…
Minusta nuo lavakaulukset tuovat kivan reunuksen kentälle. Talokin alkaa olla valmis, ikkunat uusittu, tänään vietiin rakennusjäte pois ja olohuoneeseen sain ripustettua verhot paikoilleen.
Syksy on tullut ja kävin virittelemässä palstaa talvea varten. Tyhjensin vesitynnyrin, poistin muovit ja tein uuden mansikkapenkin (rönsyjä oli runsaasti omasta takaa) eli nyt kaksi uutta mansikkapenkkiä. Ehkä mansikat ovat helpompia kuin perunat, ensi kesä näyttää.
Järjestelin myös lavakaulukset uuteen uskoon, otin ne pois marjapensaiden ympäriltä ja siirsin vanhan perunapellon päälle. Tarkoitus on keskittyä ensi kesänä kukkiin, salaattiin, marjoihin ja yrtteihin. Talvella voi sitten piirrellä suunnitelmia ja haaveilla tulevasta kesästä.
Palstakoirani Jedi, Honey ja Rousku.
Istutin kurkkujen tilalle viinirypäleen.
“Hazaine Sladkii on useita makutestejä voittanut uusi viiniköynnöslajike. Lajike on menestynyt avomaalla jopa -33 C pakkasissa. Rypäleet ovat siniset, keskikokoiset ja sisältävät paljon mm. C-vitamiinia. Hazaine Sladkii sopii erinomaisesti myös viininvalmistukseen kotioloissa. Kasvupaikan tulee olla lämmin, aurinkoinen ja tuulelta suojainen, jotta rypäleet ehtivät kypsyä myös huonona kesänä. Kasvualustan tulee olla syvä, jotta viiniköynnös pystyy kehittämään sekä pinta-, että syväjuuriston.”
Kasvupaikka on lämmin ja aurinkoinen, mutta ei kovin tuulelta suojattu. Katsotaan, kuinka käy.
Sain varattua itselleni kaksi omenapuuta ja nyt niistä oli juttua paikallislehdessä. Lajikkeeni ovat Rubinola ja Early Geneva. Tässä linkki sivustolle.
Plantagenissa oli ihan sieviä pikku saintpaulioita. Mukaan tarttui kerrottu sininen ja sininen valkoisilla reunoilla. Kuva taittaa liilaan, mutta kyllä nuo ovat normaalivalossa sinisiä.
Omista santuistani kukkii vaaleanpunainen.
Jos joku on sitkeä kukkija, niin tuo. Se on kukkinut läpi kesän ja kukinta senkun jatkuu.
Kiinanruusut ovat villiintyneet kukkimaan, kun nostin ne sisään.
Verenpisaroita, joita otin talteen talveksi:
Tausend Schön 2 kpl, pystykasvuinen
Dollar Princess, pystykasvuinen
Blue Angel 2 kpl, riippuva
Ja nämä saivat uuden kodin:
Göteborg, pystykasvuinen
Sir Matt Busby, riippuva
Alwin, riippuva
Tausend Schön, pystykasvuinen
Blue Angel, riippuva
Yllä Sir Matt Busby, alla Blue Angel. Blue Angelin väri vaihtelee alla olevasta punaisesta tummansiniseen.
Alla näkyy sen roikkuva kasvutapa ja sinisempi kukka.
Alla Dollar Princess
Alla Göteborg
Alla Tausend Schön
Tausend Schönin pysty kasvutapa.
Alwin, yksi suosikeistani.
Niinhän siinä sitten kävi, etten raaskinut heittää Mårbackaa ja Marya pois, vaan eilen illalla juoksutin ne sisään. Olin jo sängyssä, kun tajusin, etten voi jättää niitä ulos paleltumaan.
No, nyt päätös on siis tehty, ne talvehtivat 🙂
Ja sokerina pohjalla valkoinen karjalanneito
Niin vain vanhapoika innostui pukkaamaan vielä yhden kukan tällä vuodelle.
Haikein mielin oli pakko hyväksyä tosiasiat. Syksy on jo ovella. Vaikka vielä tänä viikonloppuna lämpötilat huitelivat parissakymmenessä asteessa ja öisin on vielä kymmenisen astetta, niin ensi viikolla viilenee. Nostin kiinanruusut, kaktukset ja ihmeköynnökset sisään.
Laitoin kasvihuonelämmittimen päälle ja toivon, että verenpisarat, pelargonit ja karjalanneidot selviävät, kunnes päätän, mitä niiden kanssa teen. Sisällä ei ole yhtään tilaa. Pelargonioista Mårbacka ja Mary vielä kukkivat ihan täysillä. Karjalanneidotkin selviäisivät talven yli sisällä. En millään raaskisi heittää niitä pois.
