Pohdittuani asiaa aikani, päätin muuttaa. Aiempi palstani oli kiva, mutta koirien ja auton kannalta hankala. Aliarvioin sen, miten riippuvainen olen autosta ja miten usein tulen autolla palstalle. Aliarvioin myös sen, kuinka hankala on puikkelehtia koirien kanssa muiden palstojen ohi omalle palstalle.
Onneksi kuopus ja mieheni olivat valmiina käärimään hihat ylös ja tarttumaan toimeen.
Vanha palstani oli kiva ja olo on hieman haikea…
Uusi palsta on ihan kesannolla oleva peltotilkku, neljäsosa palstaa pukkaa vuohenputkea ja ohdakkeet puskevat yhdessä kulmassa ylös. Tuo edessä näkyvä viherrys on siis vuohenputkea…
Mutta palsta alkoi kuitenkin hahmottua kun sain laatikot paikoilleen ja kasvit istutettua.
Raparperit nousevat jo…
Palsta rajoittuu metsän reunaan ihan parkkipaikan vieressä ja kävelytieltä on suora kulku palstalle.
Näkymä kävelytieltä palstalleni, välissä on pieni pala metsää, josta polku palstalleni.
