Category Archives: Vesiallas

Mökillä

Mökkireissuni myöhästyi hieman, kun Emilia tulla tupsahti meille kyläilemään.

Työleirimme odotteli kiltisti ja pääsimme vauhtiin lauantaiaamuna. Ruohonleikkuuta ja oksien silppuamista…

Kuopukseni oli tehnyt hyvä työtä vesaikon kanssa, minulle jäi vain oksien silppuaminen.

Toin lepotuolit ja uuden riippukeinun mökille, mutta ainakin toistaiseksi ne jäivät rekvisiitaksi.

Mustikoita oli aivan valtavasti ja poimin niitä puoli litraa piirakkaan.

Osa pihasta on jo hyvällä mallilla.

Kasvimaa, ei puhuta siitä…

Kasvimaani tarvitsee viidakkoveitsen, jotta sinne pääsee sisälle…

Mieheni ajoi ruohonleikkaajalla käytävät auki, mutta voi voi silti…

Risut tuli silputtua…

Mökki on nyt valmis ikkunaremonttia varten, saimme kaikki huonekalut siirrettyä pois ikkunoiden edestä ja purettua verhot alas…

Ikkunat ovat totisesti remontin tarpeessa…

Mökillä

Piipahdimme mökillä, reisussa (lue autossa) oli kolme aikuista, yksi mustaterrieri, kolme isovillakoiraa ja kolme kääpiövillakoiraa. Lisäksi pakolliset ruoat ym. tavarat.

Lammikkoni kukoistaa, yhtään hyttystä en nähnyt, en myöskään paarmoja.

Polku rantaan, jessus miten vesaikko nousee sitkeästi ja vauhdilla.

Alppiruusuja, niiden kukinta alkoi jo olla ohi.

Istuttamani saniaispolku…

Kuunliljat viihtyvät, niitä on useampia erilaisia.

Iso alppiruusuni…

Lokakuu kääntyy loppua kohti

Niin se vaan syksy alkaa kääntyä alkutalveksi ja viimeiset kukat sinnittelevät kukkia.

Sisään nostetut verenpisarat kukkivat makuuhuoneen ikkunalla ilman lisävaloa. Tilasin tänään kasvilamput yläkertaan, toivottavasti niistä olisi apua talven pimeimpiin päiviin.

Kiinanruusut eivät tainneet vielä huomata, että talvi on tuloillaan.

Mökillä piipahdin ja huomasin, että (taas) oli jäänyt piha haravoimatta. No, sen kerkiää vielä syksyllä.

Mökillä kukki lumpeet

Mökillä(kin) on kesä tullut liljat kukkivat sekä pihassa että rannalla. Lumpeet aloittelivat kukintaa. Kunpa olisi joskus aikaa ihan vain istua ja nauttia veden aaltoilusta. Kesäloma oli ja meni, mutta ehdimme vain käydä kääntymässä mökillä.

Naapurilta saamani alppiruusu, jonka selvimisestä en ollut varma, on puhjennut uuteen elämään. Se pukkaa lehtiä ja on päättänyt vakaasti elää.

Vesialtaani jaksaa paksusti.

Kuusiaita (kuvassa vasemmalla) alkaa selvästi erottua mustikanvarvuista (vihdoin).

Ja vielä yksi kuva altaasta, kun istutin bellikset altaan molemmille puolille.

Alppiruusut kukkivat

Piipahdimme mökillä ja altaan ympärille istutetut kukat voivat kaikki hyvin.

Alppiruusu, jonka pelastin naapurini pihalta, on lähtenyt hyvin uuteen kasvuun, vaikka hieman sen selviämistä epäilinkin. Sitkeä sissi.

Alla kuva siitä viikko pari sitten.

Sitten varsinaista kukintaa:

Nämä (alla ja yllä) ovat ex-pomoni pihanurmelta pelastettuja. Ne mököttivät muutaman vuoden, mutta nyt kukkivat pitkänä rivinä.

Rannalta kuvia…

Ja loppuun vielä kuva alppiruusuista rantapolulta katsottuna.

Vesiallasprojekti

Mökillä kielot kukkivat ja niissä on aina jotain yhtä herkkää. Ei-niin-kovin-herkkää oli tosiasia, että vesialtaamme oli lojunut jo pari vuotta odottelemassa inspiraatiota ja lopullista paikkaansa. Oltuaan aikansa talon alla, nostin sen pihalle mutisten miesväelle, että tarkoitus olisi kaivaa se maahan…

Miesten (mieheni ja esikoisen) otettua lapiot käsiinsä, kävin ihailemassa alppiruusuja.

Tämän pelastimme naapurin pihalta ja se oli elossa, mutta vähän heikossa hapessa. Mietin, sainko tarpeeksi juuria mukaan.

Kullero kukki

Ja vihdoin… Allas maassa ja siihen oli kannettu vedet. Sain paikalle vähän lisämultaa ja esikoinen auttoi kivien etsimisessä

Lopputulos… Se oli siinä kuin olisi aina ollut.