Category Archives: 06 Kesäkuu, June

Minä 1- rikkaruohot 0

Kääk! Olin reilun vajaa kaksi viikkoa käymättä palstalla. Vettä satoi ja oli sopivan koleaa, joten uskoin kasvien pärjäävän. No juu, kasvit olivat pärjänneet, mutta niin olivat myös pärjänneet rikkaruohot.

Alla perunamaani, voi voi…

Marjapensaani…

Onneksi parempi puoliskoni saapui kuin ritari valkoisella ratsulla (ok, se oli meidän auto ja musta) paikalle miekka kädessään (no joo, se oli trimmerini) valmiina pelastamaan neidon pulasta.

Sillä aikaa ihailin retiisejäni…

Kauhistelin pupun kakkaa kasvimaallani. Voiko tuon tulkita luonnonmukaiseksi lannoitukseksi?

Päivittelin myyränkoloa sipulipenkissäni. Joopa joo, halusin sosiaalisen harrastuksen, mutta en silti kaivannut vakiasukkaita palstalleni…

Mutta pinaatti piristi mieleni, se näytti hyvältä ja maistui taivaalliselta salaatissa ja munakkaassa.

Sain hiukan apua perunamaan multaamiseen naapuripalstalta (kiitos).

Ja lopulta huokasin päivän päätteeksi, taisin jäädä voiton puolelle sodassa luonnonvoimia vastaan.

Marjapensaanikin näkyyivät taas…

Ja kotona ihailin retiisejäni.

Sekalaista seurakuntaa

Kiinanruusu yllä uskaltaa kukkia, vaikka se on heitetty ulos ja ulkona on kylmää… Alla uusin kaktukseni, jonka sain lapsuudenystävältäni. Se on vanhapoika ja kuulemma emäkasvi kukkii joka vuosi ilman ongelmia. Katsotaan, kukkisiko tämäkin.

Alla kuva emokaktuksen kukasta

Sinilaukka kukkii etupihalla.

Vesiallasprojekti

Mökillä kielot kukkivat ja niissä on aina jotain yhtä herkkää. Ei-niin-kovin-herkkää oli tosiasia, että vesialtaamme oli lojunut jo pari vuotta odottelemassa inspiraatiota ja lopullista paikkaansa. Oltuaan aikansa talon alla, nostin sen pihalle mutisten miesväelle, että tarkoitus olisi kaivaa se maahan…

Miesten (mieheni ja esikoisen) otettua lapiot käsiinsä, kävin ihailemassa alppiruusuja.

Tämän pelastimme naapurin pihalta ja se oli elossa, mutta vähän heikossa hapessa. Mietin, sainko tarpeeksi juuria mukaan.

Kullero kukki

Ja vihdoin… Allas maassa ja siihen oli kannettu vedet. Sain paikalle vähän lisämultaa ja esikoinen auttoi kivien etsimisessä

Lopputulos… Se oli siinä kuin olisi aina ollut.

Pelargoniat

Huomasin viime kesän kuvista, että olen hädin tuskin ottanut kuvia pelargoneista. Miksi? Jaa’a, ehkä ne vain ovat niin tavallisia, ettei niitä edes huomaa. Nämä kaikki ovat kuitenkin ikkunalla makuuhuneessa talvehtineita pelargoneja ja pidän niistä kovasti, vaikken niitä aina huomaakaan kuvata. Ne aloittavat kukinnan aikaisin keväällä ja kukkivat taukoamatta syksyyn, jonka jälkeen ne aloittavat vielä uuden kukinnan sisällä, joka jatkuu pitkälle joulua kohti.

Verenpisara kukkii edelleen, siläkin on pitkä kukinta touko-kesaäkuussa.

Tulppaanit kukkivat, mutta tämä kerrottu vaaleanpunainen on suosikkini.