Terassilla on jo täysi kesä ja myös terassi alkaa olemaan täynnä. Kunhan lämpötilat vähän nousisivat, niin saisi osan kasveista ulos.
Löysin Bauhausista chamaecereus silvestrii (?) kaktuksen täynnä nuppuja. Alla Amsterdamista tuomani mammilaria kukkii.
Verenpisara Tausend Schön on varma kukkija…
Tomaatti Tiny Tim on nupulla…
…ja hieman terassin ulkopuolelta, esikot ja kevättähdet kukkivat takapihalla.
Päätin vierailla talvipuutarhassa ihan vain loman kunniaksi, siksi etten ole käynyt siellä sitten lapsuuteni (silloin asuimme melko vieressä) ja koska halusin nähdä miltä aito yönkuningatar näyttää.
Tämä muistuttaa hieman marraskuunkaktusta (Schlumbergera truncata) jonka pistokkaan sain, lehdet ovat pyöreät muistuttaen joulukaktuksen lehtiä, mutta kukka selvästi marraskuunkaktuksen.
Alla joulukaktus (Schlumbergera x buckleyi)
Alla vielä kuva ylläolevan joulukaktuksen lehdistä.
Paikka oli remontoitu kauniisti.
Anopinjakkaroita, se mihin kiinnitin huomiota, oli, että kaikki kasvit olivat tosi hyväkuntoisia.
Alla mammilaria (mammilaria vildii), jonka näin eilen (melko varmasti lähes sama) Kodin Anttilassa, mutta en ottanut, vaikka pyörittelin kädessä muutaman minuutin.
Tunnelmat olivat jouluiset.
Lehtikaktuksia oli melko paljon, mutta ne olivat kaikki kukkineet.
Kamelia nupulla
Echinopsiksia, tiirailin vähän, miten ne luonnossa kasvavat, ilmeisesti ryppäinä.
Kaksi marraskuunkaktusta
Ja lopulta se, mitä etsin, yönkuningatar.
Sokerina pohjalla, artikkeli Suomen huonekasvien historiasta.
Tämä ei ole uusi, vaan jo minulla kauemmin ollut mammillaria, se kukkii runsaasti kukkavalon alla huolimatta vuoden ajasta.
Nämä kaksi ovat uusia tulokkaita (yllä ja alla), paras arvaus on, että ne ovat mammillarioita, alempi ehkä mammilaria perezdelarosae. Ylläolevan toivon kukkivan ensi kesänä, allaoleva olisi kiva yllätys, jos kukkisi, mutta sen piikit ovat kauniit ihan noinkin. Mietin kumman ostan, mutta sitten päätin ottaa molemmat.
Tämä oli kiva yllätys, sain joulukaktuksen (aidon sellaisen), Schlumbergera x buckleyi. Pyysin pistokasta, mutta sainkin jo melkoisen ison yksilön. Saa nähdä, onnistunko kukittamisessa.
Jos joku on sitkeä kukkija, niin tuo. Se on kukkinut läpi kesän ja kukinta senkun jatkuu.
Lehtikaktusten pistokkaat ovat innostuneet kasvamaan. Talvella ne näyttivät vähän kärsineiltä, mutta nyt ne ovat vihreitä ja terhakoita, jokaisessa uutta kasvua.
Alla Gymnocalycium pflanzii jaksaa kukkia.
Alla yönkuningatar, joka on myös hujahtanut kasvuun. Mietin pitkään, mihin suuntaan ja miten tukea sen kasvua, mutta päätin, että kasvusuunta ylöspäin vie vähiten tilaa. Siitä siis isona tulee ihan järjetön risukasa.
Vanhapoika alkoi lupailla kukintaa heinäkuun helteiden myötä.
Nuppu kasvoi ja kasvoi… Ja minä odotin ja odotin. Aamut vaihtuivat illoiksi ja illat aamuiksi.
Kukkaa odotellessani, tein yhden heräteostoksen Kakteen Haagenista, Mammillaria blossfeldiana. Jos ikinä saan sen kukkimaan, niin “kannat kattoon” fiiliksissä pitkään.
Tämä pikku Gymnocalycium kukkii myös.
Mammillaria kukkii tasaisesti, on kukkinut jo pitkään.
Tämä pikku Mammillaria aloitteli myös kukintaansa.
Ja VIHDOIN odotukseni palkittiin: vanhapoika kukki!
Piipanhattu ei halunnut jäädä pekkaa pahemmaksi ja aloitti oman kukintansa. Iso piispanhattu kukkii vielä satunnaisesti, sen aktiivisin kukinta on ohi, mutta nyt siis pikkupiispanhattu kukkii.
Gymnocalycium avasi kaksi valkoista kukkaa, se voisi olla Gymnocalycium anisitsii var. griseopallidum.
G. anisitsii; This is a solitary or clustering species, growing shortly columnar in time, and noted for its flexuous, twisting spines. It makes a stem to about 8 cm wide, and to about 10 cm or more in time, with a pale green body colour with reddish tinges. There are about 11 ribs with acute tubercles. Spines are nearly always all radial, numbering 5 to 7, yellowish to brownish, slender, tortuous, variable in length from 1 to 6 cm. There is an occasional, similar central spine. Flowers are about 4 cm long, somewhat funnel shaped, white, greenish outside, anthers grey. Fruit is red, long cylindrical, 2.5 cm long, 1 cm wide.
Reported from Paraguay, Rio Tigatigami, between Concepcion and Rio Paraguay. Collectors’ numbers referred here are KK 651; A 2.
According to the newly published CITES Cactaceae Checklist, after advice on this genus from Detlev Metzing of Germany, Massimo Meregalli of Italy and Geoftrey Swales of the UK, this species is taken now to embrace the later described G. damsii, the type of which was reported from Paraguay. Later collections of G. damsii in Bolivia (and these are those commonly seen nowadays in collections labelled as G. damsii with various varietal suffixes) are regarded as good subspecies of G. anisitsii, although all Backeberg’s varietal level names are invalid. The combination is not anticipated herein. See also G. damsii.
Lähde: http://www.cactuspro.com/biblio_fichiers/pdf/Pilbeam/Pilbeam_Gymno.pdf
Samantyyppinen on myös Gymnocalycium damsii v. torulosum.
Mammillaria bucareliensis kukkii vaaleanpunaisin kukin.
Aamulla piipahtaessani kaupassa, tämä pikkuinen tarttui mukaani, Echinopsis subdenudata ‘Tufty’.
Ja kaveriksi lähti pikkuinen mammillaria, ihan tavallinen, mutta odotan silti kovasti että se suostuisi kukkimaan. Tässä linkki inspiroivaan kaktusharrastukseen.
Yllä Rebutia, se on jo ohi kukkinut… Pyörökaktukset kukkivat hyvin runsaasti. Kasvin kokoon nähden melko kookkaat, kirkasväriset kukat puhkeavat useimmista muista kaktussuvuista poiketen verson alaosasta. Pyörökaktukset tuottavat runsaasti siemeniä, jotka itävät emokasvin ympärille muodostaen mättäitä. Huonekasvina helppohoitoisia pyörökaktuksia myydään myös mm. Aylostera-nimellä.
Alla Gymnocalycium pflanzii.
Alla Chamaecereus hybridi, ehkä Chamaecereus Westfield Alba.
CHAMAELOBIVIA HYBRIDS: Chamaecereus silvestrii (now renamed Echinopsis chamaecereus) is an old species widely hybridized with various Lobivias, hence Chamaelobivia (intergenic hybrid of Chamaecereus and Lobivia), but since both of those are now reclassified as Echinopsis, that makes this an Echinopsis hybrid.
Chamaelobivia are very popular hybrids that develops really amazing flowers of different colours on the original “peanut” body and many of these hybrids have cultivar names. This plants form soon spectacular clumps whit 20-30 (or more) flowers at a time and are quite a sight. The white blooming Chamaelobivia is the rarest and much sought after by collectors.
Alla Mammillaria bucareliensis
Alla Mammillaria
Echinocereus rigidissimus var. rubrispinus, suomeksi sateenkaarikaktus. Kirkkaassa valossa piikit kasvaa punaisina, mutta kevättalvella ne kasvavat valkoisina. Renkaista näkee siis vuosikasvut. Se tekee isoja tumman pinkkejä kukkia ja on hyvin helppohoitoinen.
Alla Gymnocalycium
