Sain kaksi uutta pistokasta, toisen kerjäsin kyläreissulla vanhasta todella isosta pääsiäiskaktuksesta, Hatiora gaertneri, joka myös kukki (kuva emokasvista). Toisen sain Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan emokasvista, jättiläisraatokukka, Stapelia gigantea.
Aamulla päätin kiertää katsomassa lähialueen tarjonnan. Viherpaja, yleensä lähes varma nakki, oli tänään pettymys, siellä ei ollut mitään, mitä olisin halunnut. Suuntasimme Bauhausiin, yhtä kaktusta pyörittelin hetken, mutta nääh, en innostunut. Sieltä sitten Plantageniin, missä löytyi nuo kolme pikkuista.
Päästelin ärräpäitä, kun irrottelin olkikukkia. Kuka älypää haluaa ostaa kaktuksensa olkikukilla???? Vihreä irtosi helposti, se oli vain liimalla kiinni, mutta keltaiset olkikukat oli tungettu syvälle hammastikulla. Irrotin ne pinseteillä, mutta toivottavasti kaktukset toipuvat ja jaksavat kukkia.
Echinopsis subdenudata ‘Tufty’ alla, siinä oli kaksi nuppua.
Alla vanha tuffyni. Siinä on särmiä enemmän, mutta silläkin kaksi nuppua.
Sitten nämä kaksi. Ylläolevassa on nuppuja viisi ja allaolevassa yksi iso. Paras arvaus voisi olla notocactus.
Ja alla vielä uusi trioni.
Kiinanruusu ja alla ihmeköynnökset, molemmat kukkivat. Tuo tummempi on pistokkaasta ja se on vahvarunkoinen, piikikäs. Tuo pinkki on ostettu kaupasta ja se on paljon hentorunkoisempi ja piikitön. Molemmat viime vuoden hankintoja.
Akileija
Tomaatit päätin nostaa sisään, kun Suomea lähestyy juhannussää: hallanvaara kolmena yönä, vesisadetta ja muutenkin vilua. Samalla otin sisään pensaspavun ja mansikan.
Herneitä en sattuneista syistä (kylmää ja märkää) viitsinytkään viedä palstalle, vaan päätin tunkea ne pienehköön ruukkuun ja toivoa parasta, että saan edes muutaman herneen…
Mieheni halusi ostaa Lidlistä halpaa grillilihaa ja satuin olemaan autossa mukana. Mitä vanhat silmäni näkivätkään. Kärsimyskukkia aivan täynnä nuppuja. Aina on tilaa vielä yhdelle kasville terassillani, sanoisin.
Grillilihalle tuli hieman hintaa lisää… Oletan, että ensi kerralla en ole tervetullut mukaan kauppaan… Tekosyyni kukan ostamiseen: kuopukseni valmistui erinomaisin arvosanoin ja ajattelin juhlistaa hänen valmistumistaan. Mieheni kysyi, annanko kukan pojalleni… Hah hah, mikä kysymys. Pojalleni ostan huomenna jättiläistuhatjalkaisen valmistujaislahjaksi.
Purin kiepit varovasti auki ja kärsimyskukka on noin 150 senttinen täynnä nuppuja.
Alla kaksi siementainta, jotka sain hyvin pieninä. Hieman mietin noita lehtiä, mutta asiaan kuuluu, että ne ovat aluksi tasaisia ja haaroittuvat sormimaisiksi vasta myöhemmin. Nyt voin siis katsella rauhassa niiden kasvua, sillä sain tuon kukkivan yksilön.
Passiflora quadrangularis, sen kahdesta itäneestä taimesta vain toinen on hengissä, se on selvästi herkempi kylmälle kuin tuo passiflora caerulea. Onnistuin siis palelluttamaan toisen, mutta toinen taimi vielä hengissä, vain pienin kylmävaurioin.
Tässä linkki hoito-ohjeisiin ja linkki keskustelupalstalle.
Sain terassin siivottua ja aloittelin ulkopenkkien siivousta. Kun yöt ovat jo lämpimämpiä, heti helpotti kun sain osan kasveista ulos. Mieheni katseli kasveja ja sanoi:”Sinulla on varmaan yli sata kasvia”. Minä:”Höpö höpö, ei tietenkään ole”. Sitten aloin laskea ylhäällä kuvassa olevia kasveja oikeasta laidasta. Kun pääsin vasemmassa laidassa olevaan hyllykköön… No ei puhuta siitä. Totesin miehelleni, että minulla on noin suunnilleen sopivan verran kasveja.
Sisällä kliivia lapsukainen Sachin Twins on päättänyt puskea itsensä eloon. Siemenkasvatukseni on siis onnistunut 🙂
Sisällä kukkii perhosorkideat. Sain tuon punaisen joululahjaksi tädiltäni ja se aloitti uuden kukinnan joku aika sitten, nyt huomasin, että se puskee kahta uutta kukkavanaa.
Nämä olivat harha-askel. Annoin pari pistokasta ja saaja kysyi, mitä haluan tilalle. Vastasin: en yhtään mitään, sillä minulla ei ole tilaa. Ko henkilö kuitenkin tietää, että olen heikkona santtuihin ja laittoi listan santuistaan. No minä sorruin saman tien.
Meille siis muutti:
Blue Dragon, kuva
Fredettes Sweet Jenny, kuva
Moonlit Snow, kuva
Tuo Moonlit Snow, kerrottu valkoinen sai sukat pyörimään jaloissani. Olen sellaista etsiskellyt jo jonkin aikaa heikkoakin heikommalla menestyksellä. Toivottavasti lähtevät kasvamaan.
Alla tänään kukkivia vanhoja santtujani
Ja sokerina pohjalla, jouluasetelmasta löytämäni pieni valkoinen aloittelee kukintaa.
Eilen kannoin kaikki kiinanruusut ulos lasitetulle terassille. Ne ovat vähän nuhjuisen oloisia, mutta varmasti piristyvät kesän myötä.
Kyllä tuota kukkaa odotettiin puhkeavaksi, varmaan yli kuukausi. Sitten kun sitä vähiten odotin (ja olin jo luopunut toivosta), niin siinähän se sitten oli. Kukka on kaunis ja se ei käytännössä tuoksu miltään. Tämän linkin takana aika hyvät hoito-ohjeet.
Alla olevan nelivanaisen perhosorkidean löysin marketin hyllyltä. Pidän sen pienistä sievistä kukista.
Voi Suomen kesää, palasimme Oulusta kotiin ja saimme kunnon raekuuron niskaamme. Juoksin ulos pelastamaan tomaatit sukkasillani. Vahinkoa ei päässyt onneksi tapahtumaan.
Löysin ihastuttavan daalian ja vaikka mietin, onko väri kiva vai ei, täytyy myöntää, että se sopii hyvin terassille ja väri on kivempi kuin mitä uskalsin toivoakaan.
Petuniat kukkivat amppelissa,
Kävimme Oulussa ja poikkesimme kasvitieteelliseen puutarhaan. Puutarha on melko pieni ja mitään tajunnan räjäyttävää sieltä ei löydä.
Siellä oli hyvin viihtyviä soilikkeja.
Hieman kaktuksia.
Hyvin viihtyvä ihmeköynnös.
Ja matkan aikana villapaitani edistyi aimo harppauksen.
