Ihka ensimmäinen raatokukkani! Kyseessä on purppuraraatokukka, Stapelia grandiflora.
Category Archives: X
Jouluruusu
Johan pomppasi, sain äidiltäni valtavan kokoisen kukkivan jouluruusun. Laitoin sen terassille kukkimaan, mietin mihin istutan sen kunhan maa sulaa. Etupiha olisi paras paikka, sillä siinä se näkyy keväällä aina kotoa lähdettäessä ja kotiin palatessa.
Ja alla vielä kuva, kun se piristyi muuton rasistuksista.
Kliivia
Tämä löytyi Prismasta vitosella. Nielu on keltainen, mutta kasvin yleisilme tumma oranssi.
Mökillä
Mökillä on vielä ihan talvi, mutta syysmyrskyt olivat pyyhkineet yli tontin armeliaasti, vaikka sain pari kertaa ilmoituksen katkenneista sähköistä.
Alppiruusut pukkaavat nuppujaan valmistautuen kevääseen. Yllä alppiruusu, jonka sain naapuriltani. Alla sama alppiruusu saatuani sen viime vuoden kesäkuussa.
Kiinanruusun kasvuhormoni
Kuva ei ole kovin hyvä, mutta siinä näkyy kasvuhormonin vaikutus viime vuonna ostetussa kiinanruusussa. Alaosan lehdet ovat pieniä, tummanvihreitä ja lehtihankojen väli on pieni / tiheä. Ylempi osa, siinä lehdet ovat suurempia, vaaleamman vihreitä ja lehtihankojen väli pidempi.
Palstalla vihertää
Tänään päätin käväistä palstalla. Ylhäällä kuva vasemmalta puolelta palsta-aluetta ja alhaalla kuva oikealta puolelta. Lumet ovat sulaneet ja näin ainakin yhden palstalaisen paikalla.
Ja oma palstani, narsissit nostavat päätään ja siellä täällä viheriöi.
Nyt tarvittaisiin kylvösuunnitelmaa… Ja lämpimiä päiviä ja öitä, toiselta nimeltään KESÄÄ! Kevätkin kelpaisi paremman puutteessa.
Tässä vielä tomaatinkasvatusvinkki, voisi toimia myös kurkuille. Ei kun kokeiluun…
Kevään odottelua
Yritän pitää Vandani hengissä kastelemalla sitä alhaalta päin…
Lähes kaikki kasvini ovat ulkona, tänään siirsin sinne myös “vanhat” kiinanruusut. “Uudet” eli viime vuotiset kasvuhormoneista kärsivät ovat vielä sisällä. Tarkistan niiden kukinnat ennenkuin laitan ne ulos.
Sokerina pohjalla, kohta taidan olla isoäiti ja siinä ominaisuudessa innostuin ostamaan 50 cm ihania vaaleanpunaisia “nuken vaatteita”. Tiedän, että ne menevät hetkessä pieniksi, mutta nauttikaamme hetkestä 🙂
Kliivia, Minata – Sahin Twins
Tilasin siemeniä ja ajattelin kokeilla kliivian kasvatusta. Sain vuosia sitten isäni työpaikalta ison kliivian hänen jäädessään eläkkeelle. Se oli valtava, mutta ei kukkinut koskaan. Eräänä päivänä se tippui lattialle, ruukku hajosi ja siivosin kaiken roskiin. Nyt on aika ehkä uudelle kliivialle.
“They are called Twins as they often flower twice per year – in Autumn and again in Spring. A low growing, broadleaf variety, ideal for growing on a patio, used as a tub specimen or planting in the ground in a shady position. Their orange clustered flowers are heavy bloomers and are followed by attractive, red, berry-like fruit. Spring flowering. Sahin Twin are considered as one of the appealing darkest orange flowering clivias in the world. The color is so intense that it looks almost red!”
“These clivia plants will flower when they have 12 to 14 leaves, usually at around 3.5 years of age.”
“The Sahin strain or group of Clivia was hybridized by Kees Sahin and his wife Elisabeth at their nursery in the Netherlands. They can have 2 scapes blooming at the same time (twins) as well as sometimes blooming twice per year. This strain was bred to be more compact in size and for the color of the flower. Mr. Sahin founded this large commercial plant/seed nursery in 1986 and has hybridized many different varieties of plants until his death at age 62 in September of 2006. His wife a botanist continues to manage the firm.”
Törttöilyä
Voi uskomaton, törttöilyä x 2.
Yllä on ihana kärsimyskukkani Quadrangularis, joka siis iti huolimatta hieman pessimistisestä asenteestani. Se, jonka unohdin lämpölampun päälle (kun ei se kuitenkaan idä). No itihän se ja nyt se näyttää tuolta. Se tuntuu olevan hengissä, joten toivon, että se toipuu elämänsä karusta alusta.
Törttöily osa II. Tomaatin varavara siemenet itivät (höh, olisi jo pitänyt tietää ja istuttaa vain kaksi). Mutta varasiemen siis iti ja sille ei ollut paikkaa. Koska kuopukseni tappoi kylvämäni alppiruusun siementaimet lomallani pari viikkoa sitten, eivätkä ne toipuneet, iskin tomaatin alppiruusupurkkiin. Vain todetakseni muutama päivä myöhemmin, että mattimyöhäiset alppiruusun siemenet ovat itäneet (pienet vihreät pisteet mullassa).
Kukkaikkuna
Minulla oli jumalaton kiire, en tajua, miten niin taas kävi. Joka tapauksessa parempi puoliskoni lupasi mennä puolestani eilen Bauhausiin, jossa oli tarjouslehden mukaan saatavilla vandoja. Ohjeistin hänet huolellisesti ja niin hän soittaa: “Ei täällä mitään ole”. Voi huokaus. Annoin puhelimessa koordinaatteja ja käskin katsella ylöspäin, josko siellä olisi riippuvia kukkia. Hän tallusteli ympyrää, ei mitään. Sitten:”Täällä niitä on!”. No sitähän minäkin…
Hän lähetti kuvia ja en osannut päättää lilan ja valkoisen välillä. Pyysin, että hän valitsee isokukkaisimman ja yllättää minut. Vannotin etsimään myyjän, joka osaisi pakata vandan huolellisesti.
Ja niin kotiutui valkoinen vanda. Se on ihana. Kymmenen pistettä miehelleni ihanasta kukasta.
Kukkaikkunalla on myös saintpauliat pääsemässä vauhtiin.
Jan Zabava, sain pistokkaan 9.10.2014, se aloitti kukinnan.
Jäin hieman haikailemaan lilaa vandaa ja mieheni lupasi kyyditä minut Bauhausiin. Voi että, seKIN on ihana.
NE ovat ihania.
Tämän päivän Bauhaus reissulla päätin aloittaa neulontaharrastukseni uudelleen ja kutoa islantilaisneuleen itselleni. Matkan varrella oli ihan uskomattoman hyvä lankakauppa Menita (kiitos vinkistä). Siellä järjestetään joka toinen lauantai neuletapaaminen klo 11-15, mainio idea.
