Uusi vuosi ja uudet kujeet, nyt kun vuosi kääntyi uudeksi, on aika taas miettiä kaktusten laittoa ulos. Samalla saan ulos pelargoniat ja verenpisarat.

“Talvikaktuksilla on tiukat fototropismi -vaatimukset eli yön ja päivän vaihteluvaatimukset. Kukkiakseen se tarvitsee syksyllä kuivan kauden elo/syyskuulta alkaen ja siihen on yhdistyttävä 4-6 viikon jakso, jolloin yön pituus on 13 tuntia eli yön on oltava päivää pidempi. Huoneen sisävalot ja ikkunasta kajastava katuvalo voivat häiritä kasvin pimeän aikaa. Lämpötilan tulisi tuolloin olla 10-20 astetta. Alle kymmenen asteen lämpötilassa nuput eivät kehity.

Vaihtoehtoisesti, riippumatta valon määrästä, kukinta voidaan käynnistää pitämällä kasvi 4-6 viikkoa 10-15 asteen lämpötilassa. Kun nuppuja alkaa muodostumaan, kasvi voidaan siirtää huonelämpötilaan, mutta ei mielellään yli 22-24 asteeseen.”

Koska kaupunkiolosuhteissa valon säätely on käytännössä mahdotonta syksylläkin ja keväällä ihan mahdotonta (jo maaliskuun puolessa välissä päivä kääntyy yötä pidemmäksi), vaihtoehdoksi jää kaktusten siirtäminen viileään. Viime vuonna nostin kaktukset ulos 25.2. Tänä vuonna sopivia viikonloppuja moiseen operaatioon olisi joko 21.2. tai 28.2.

Päivän pituuus
21.2. 9 h 44 min, 7:43-17:28 -> yö 14h 16 min
28.2. 10 h 22 min, 7:23-17:46 -> yö 13 h 38 min

Lämpötilojen puolesta ainakin helmikuun alku näyttäisi nollakeleiltä (=lämmitys on melko helppo pitää 10:ssä asteessa).