Author Archives: admin

Pihalle!

 

Yhdellä sanalla, ne kasvavat. Vauvalani porukka alkaa jo näyttämään leikki-ikäisten ryhmältä. Eilen illalla istuttelin niitä isompiin purkkeihin ja virittelin tukikeppejä kasvamaan innostuneille hujopeille. Alla kuva kelloköynnöksen taimesta, joka puhkuu kasvuintoa. Kavereita sillä taitaa nyt olla viisi, jos oikein muistan.

Everything is growing up fast… Really fast. Yesterday evening I repotted some of them and  gave stake for fast growing plants. Below Cobaea scandens, it is really big and strong looking.

Ikkunalaudalla talvehtinut verenpisara Tausendschön aloittelee ensimmäisiä nuppujaan.
Below Fuchsia Tausendschön has first flower buds.

Illalla päätin viedä osan porukasta ulos, sisällä yksinkertaisesti alkoi olla niin ahdasta ja tungosta lampun alle. Vein ruukkujen pohjalle makuupussin alustan, jotta lattia ei olisi niin kylmä taimille. Ainakin jalkaan se tuntui tosi lämpimältä lattiaan verrattuna, ihan kuin olisi ollut villasukat jalassa.

In the evening I took some of the plants out, there just simply was no place for all of them…

 

Aamulla heitin myös kaktukset ulos, kun huomasin, että lämpötila olisi pysynyt hyvin kymmenen asteen paremmalla puolella.

In the morning I took also all my cactus out.

Kuin myös verenpisaran Tausendschön ja Adeniat. As well my Fuchsia and Adenias went out.

Piha alkaa olla todella kutsuva, olisin voinut olla siellä vaikka kuinka…

Backyard start to look really nice, I wish i would have time to be there…

Ja viimeisenä, heitin myös karjalanneidot (2 kpl) ulos. Kuvassa edessä isoin lehtikaktukseni ja takana isompi karjalanneitoni.

Se on kevät NYT!

 

Se oli moro sano poro ja ne lähtivät Korvatunturille pukin seuraksi odottamaan seuraavaa talvea. Projektin ensimmäinen vaihe: terassi tyhjäksi. Projektin osa 2: eristettä lattialle, jotta kaikki lämpö ei karkaa harakoille. Ensin kevytpeite ja sen päälle viime vuoden terassimatot.

It was time to say goodbye to my reindeers and clean up the terrace and to cover the floor so that the heat does not vanish outside.

 

Kalusteet ulos. Chairs outside.

Keväälle varaslähtö kukkakaupan kautta. Jedi päätti parkkeerata itsensä “tilavalle” terassilleni.

I bought some flowers to start my spring. Below right Jedi, who decided to keep me company.

 

Huolimatta koirani “avusta”, sain kukat multaan. And this is how it looks like.

 

Pelargoniat ulos… Pelargoniums out…


Atsalea, olen haavellut siitä jo pitkään, mutta en ole koskaan onnistunut pitämään hengissä. Yritys vuodelta 2008…

I bought Atzalea…

Puutarhakeijuni. My garden fairies.

Terassilla viihtyy koko perhe, ulkona on vielä liian kylmää vain istuskella, mutta terasilla nostin lämmön oleskelun ajaksi hieman yli 15 asteen, tavoitelämpö on 10 astetta.

It was really nice to be “outside”, target temperature is 10 degrees.

Ensimmäinen lenkki!

Siinä se on!!! Ensimmäinen kelloköynnöksen lenkki! Sillä on kaksi kaveria nousemassa, joten olen saavuttanut tavoitteeni, toivoin kolmea tainta. Nämä ovat itäneet 15.2. istutetusta pussista eli seitsemässä päivässä. En liotellut niitä, laitoin ne pystyyn, mutta en tiedä, mikä pää ylös ja mikä pää alaspäin. Ne olivat lampun päällä eli voimakkaassa alalämmössä. Aiemmasta kylvössatsista (vanhemmat siemenet, ei alalämpöä), yksikään ei ole itänyt.

My first Cobaea scandens is starting to grow, I am bit surprised, because many people warned me that it is quite difficult. But this one started to grow in 7 days.

Pistokkaat saapuivat

Jei! Verenpisaran pistokkaat tulivat Rayalta, ne ovat hyvässä kunnossa, ei kun istuttamaan ne! Blue Angel ja Annabel. Vaihtarit lähtevät, kunhan omani vähän kasvavat. Annabel minulla oli viime vuonna, mutta sitä en jättänyt itselleni talvehtimaan.

I got some cuttings, Blue Angel and Annabel. Annabel I had last year, Blue angel is new to me.

Marraskuun kaktukset

TALVIKAKTUKSET

Joulukaktus, syyskaktus, juhlakaktus, marraskuunkaktus… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kauppanimikkeillä myydään Schlumbergera truncataa eli marraskuunkaktusta. Se sekoitetaan kevätkaktuksiin, sillä marraskuunkaktus voi kukkia kaksi, jopa kolme kertaa vuodessa ja aitoon joulukaktukseen, koska marraskuunkaktusta myydään joulukaktuksena.

Talvikaktuksia on kahta erilaista:
Joulukaktus – Schlumbergera x buckleyi
Marraskuunkaktus – Schlumbergera truncata

Kaktukset (Schlumbergera truncata ja Schlumbergera russelina) ovat peräisin Brasilian sademetsistä, josta Wilbraham Buckley löysi ne vuonna 1840. Kasvit ovat samalta alueelta, Serra dos Orgaos -vuoristoalueelta Rio de Janeirossa. Vuonna 1939 alue muutettiin luonnonsuojelualueeksi.

Vuoristossa lämpötilat voivat laskea jopa neljään asteeseen, keskilämpötila 1000 metrissä on 17 astetta. Kosteus on keskimäärin 80-90%, mutta voi saavuttaa 99%.

Schlumbergera truncata kasvaa 700-1000 metrin korkeudessa ja Sclumbergera russeliana kasvaa 1300-2200 metrin korkeudessa. Koska ne kukkivat eri aikaan, S. truncata touko-kesäkuussa ja S. russeliana heinä-syyskuussa , ne eivät koskaan luonnossa risteydy keskenään.

Suku on nimetty ranskalaisen kasvikeräilijän Frederic Schlumbergerin (1823-1893) mukaan.

Marraskuunkaktuksen tunnistaa helposti, lehdissä on terävät sahalaitaiset reunat, kun aidossa joulukaktuksessa(Schlumbergera x buckleyi) on pyöreät lehdet. Marraskuunkaktus kasvaa hieman pystymmässä, kun aito joulukaktus kasvaa riippuvana alaspäin todella isoksi. Kaupoissa ei ole myytävänä aitoa joulukaktusta, vanhoja joulukaktuksia voi löytää isovanhempien luota tai laitoksista ja silloin kannattaa pyytää pistokkaita.

Hybridejä kehitetään jatkuvasti, toiset jäävät pysyvämmin, toiset katoavat yhden sesongin jälkeen. Marraskuunkaktuksen kukan tunnistaa myös “toispuolisuudesta”, minusta se muistuttaa lentävää joutsenta kaula ojossa.

Kaikille talvi- ja kevätkaktuksille sopivat samat hoito-ohjeet.

Ne ovat epifyyttejä eli ne kasvavat luonnossa puiden oksistoissa. Siitä syystä niillä on hyvin pienet juuret. Ne kukkivat parhaiten ahtaissa ruukuissa. Mullan on oltava hapanta ja hyvin vettä läpäisevää, ei kaktusmultaa. Sopivan multasekoituksen saa esim. tavallisesta kukkamullasta, kasvuturpeesta ja hiekasta sekoittamalla.

Kasvia voi pitää hieman etäämmälläkin ikkunasta, sillä marraskuunkaktus on ns. lyhyen päivän kasvi. Kun kasvi on kukkinut vuoden loppuun mennessä kannattaa pitää lyhyt lepokausi ja jättää kastelu väliin vähäksi aikaa, kunnes uusia lehtiä alkaa ilmestymään noin kahden kuukauden kuluttua. Helmikuulla, kun päivä alkaa pitenemään voidaan kasvia alkaa kastelemaan varovasti ja antamaan mietoa lannoitetta. Tuolloin voidaan ottaa jakopalojakin: parin kolmen nivelen mittaisia, jotka laitetaan kaktusmultaan juurtumaan.

Talvikaktuksilla on tiukat fototropismi -vaatimukset eli yön ja päivän vaihteluvaatimukset. Kukkiakseen se tarvitsee syksyllä kuivan kauden elo/syyskuulta alkaen ja siihen on yhdistyttävä 4-6 viikon jakso, jolloin yön pituus on 13 tuntia eli yön on oltava päivää pidempi. Huoneen sisävalot ja ikkunasta kajastava katuvalo voivat häiritä kasvin pimeän aikaa. Lämpötilan tulisi tuolloin olla 10-20 astetta. Alle kymmenen asteen lämpötilassa nuput eivät kehity.

Vaihtoehtoisesti, riippumatta valon määrästä, kukinta voidaan käynnistää pitämällä kasvi 4-6 viikkoa 10-15 asteen lämpötilassa. Kun nuppuja alkaa muodostumaan, kasvi voidaan siirtää huonelämpötilaan, mutta ei mielellään yli 22-24 asteeseen.

Valkoiset ja keltaiset kaktukset muuttuvat vaaleanpunaisiksi, jos lämpötila nuppujen ilmaantumisen jälkeen putoaa alle 21 asteen, tunninkin oleskelu viileässä (5 asteessa) riittää punaisuuden lisääntymiseen. Ylenmääräinen valo tekee saman valkoisille lajeille.

Ystävälläni on valkoinen marraskuunkaktus (kuvat alla), jonka sanotaan kukkivan helpoiten. Hänellä huonelämpötila on 24-25 astetta ja kasvi tekee nuppuja säännöllisesti vuodesta toiseen ja kukkii. Kaiken lisäksi kasvi on lähellä takkaa, jota poltetaan joka toinen päivä ja takan lähellä lämpö on yli 26 astetta. Kasvi ei koskaan ulkoile, mutta kukkii silti uskollisesti. Toivoa on siis myös niillä, jotka asuvat kerrostalossa, eivätkä voi ulkoiluttaa kasvejaan.

Useimmat ohjeet neuvovat nostamaan kaktuksen amppelissa puun oksalle kesäksi roikkumaan puolivarjoon yöpakkasten mentyä. Suomessa lyhyt yö yhdistyy luonnostaan viileään ilmaan syyskuun tienoilla. Kun nuppuja alkaa muodostumaan, voi kasvin nostaa sisälle.

Marraskuunkaktuksia on useampia tunnettuja hybridilinjoja:

1) Dancers (Salsa Dancer, Apricot Dancer, jne)
2) Queens (vaikeita kasvattaa)
2) Thors (Thoruplund alkoi jalostamaan hybridejä vuonna 1974. Thor-Alec, Thor-Bella, jne). Suomessa Pirilän kukkatalo kasvattaa näitä (sivulla tosin virhe, kyseessä ei ole Schlumbergera x buckleyi, aito joulukatus)
4) Frank Süpplien jalostamat uudet hybridit (Golden Sun, Mary Bloss, jne)
5) Keltaiset muunnokset. Ensimmäinen keltainen muunnos Gold Charm oli yhdysvaltalaisen Cobian luoma. Cobia meni 1990 luvulla vararikkoon, selvisi, mutta ei enää jatkanut marraskuunkaktuksien jalostamista.
6) Flame (esiteltiin syksyllä 2008, 7 erilaista. Orange Flame, Crimson Flame, jne)

Omat kasvini marraskuussa 2010:

Viherpaja 2010 (vaalean lila):

Viherpaja 2010 (väri lähinnä shampanjaa):

K-market 2010 (väri joulunpunainen):

K-market 2010 (valkoinen)

JOULUKAKTUS, Schlumbergera x buckleyi

Sain pistokkaan emokasvista, joka historia ulottuu 1970-luvulle. Kuvassa näkyy aidon joulukaktuksen alaspäin suuntautuva runsas kasvutapa.

Kukat ovat vaaleanpunaisia ja symmetrisiä, kukka aukeaa tasaisesti, siinä missä marraskuunkaktuksen kukka on epäsymmetrinen. Lehdet poikkeavat marraskuunkaktuksien sahalaitaisista muodoista.

KEVÄTKAKTUKSET

Helluntaikaktus – Hatiora rosea (vaaleanpunaiset kukat), katso myös Rhipsalidopsis rosea

Pääsiäiskaktus – Hatiora gaertneri (kirkkaanpunaiset kukat), katso Rhipsalidopsis gaertneri
Alla kuvia pääsiäiskaktuksesta, jonka pistokkaita sain.

Kevätkaktukset poikkeavat selvästi kukan muodossa talvikaktuksista. Kukkien terälehdet ovat teräväkärkisemmät ja kääntyvät eteenpäin. Kasvi on herkempi kuin talvikaktukset, myös nämä ovat kotoisin Brasilian sademetsistä.

 

Kahden kerroksen väkeä

Lähes kaikki tomaatit ovat itäneet, myös ne varasiemenet ja niiden varasiemenet. Eli tomaattia on tulossa runsaasti. Sama juttu elämänlangoilla, varasiementen varasiemenet itäneet. Koulin ne kaikki omiin ruukkuihinsa, helpompi tehdä se nyt kuin sitten kun juuret ovat ihan solmussa. Kylvöt siis tehty 9.2.

Lueskeltuani kelloköynnöksen hoito-ohjeita, päätin ostaa yhden varapussin (huom! ei varasiemenen istutusta, vaan varapussin istutus). Siemeniä oli tasan kymmenen ja pohjalämpö kuulemma kaiken a&o. Joten ne siis muuttivat lampun päälle muhimaan. Kylvö 15.2.

Oikealla näkyy kolme verenpisaraa, jotka olivat humahtaneet niin, että ne piti latvoa. Alwin, Sir Matt Busby ja El Camino.

Almost all my seeds has started to grow, I set three seeds / pot, assuming that only one will grow. Well now I have tomatoes and Ipomoeas. Enough for myself, for my relatives and neighbors. I just read good hint, that in mothers day you can just give (a lot of) gifts.

I wanted to be sure that I will get at least one Cobaea scandens, so I bought one more bag/pouch of seeds (10 seeds). With my luck they all will grow. And without saying, I am still missing the white one. And pink.

My fuchsias has grown so much, that I had to cut three of them Alwin, Sir Matt Busby ja El Camino. So I have three more fuchsias…

***

The genus Cobaea is named after Bernabé Cobo (1582-1657), a Jesuit missionary and naturalist.

Bernabé Cobo lived 61 years in Mexico and South America and much of what we know about the Inca civilization is all due to the writing of this one remarkable Spanish priest.
Arriving in Peru in 1599, he visited the former Inca capital, Cuzco, in 1609 and spent the rest of his life writing a 47 volume “History of the New World,” which he completed in 1653. Cobo recorded much of the information we know about the Inca 100 years after the Spanish conquest; some of these are still in press after some four hundred or more years.

Father Cobo was beyond all doubt the ablest and most thorough student of nature and man in Spanish America during the seventeenth century. Yet, the first, and almost only, acknowledgement of his worth dates from the fourth year of the nineteenth century.

The distinguished Spanish botanist Cavanilles not only paid a handsome tribute of respect to the memory of Father Cobo in an address delivered at the Royal Botanical Gardens of Madrid, in 1804, but he gave the name of Cobæa to a genus of plants belonging to the Polemoniaceae family of Mexico, Cobæa scandens being its most striking representative.
The species name scandens simply means ‘climbing’.

The bell-shaped flowers have a ruff of bracts, hence the common names, Cup and Saucer Vine, Cathedral Bells or Monastery Bells

Dendrobium Sa Nook

On kukkinut tammikuun alusta asti, se on todella kestävän oloinen, kukkii minulla nyt toista kertaa. Tässä blogipäivitykseni, kun ostin sen 2.4.2013

9.11.2012: “Two Dutch Dendrobium growers, Rico Fransen of Fransen Orchids and Jos Scheffers of nursery Zeurniet, created their own brand: Sa-nook. Last week, during the 2013 FloraHolland Trade Fair it was introduced to exporters and wholesalers. Sa-nook is a word that is often used in Thailand. It stands for everything that is connected to fun and joy. The Sa-nook varieties have been specially selected and developed for good growing ability in Europe, a long lifespan and an easy (re)flowering in the living room.”

Keskustelupalsta, puikkokämmekkä.