Kiinanruusut aloittivat maaliskuun lopulla kukinnan, nyt nuppua puskee tasaisesti. Kuu vaihtui räntäsateessa ja nyt on ollut viikon verran pilvistä. Toivon kukinnan lähtevän kunnolla käyntiin, kunhan aurinko alkaa pilkistelemään.
Ylläoleva keltainen on uskaltanut avata ensimmäisen kukansa ulkona lasiterassilla.
Allaoleva sitruunankeltainen kukkii kerrotun oranssin kanssa yläkerran ikkunalaudalla makuuhuoneessa.
Standi joka pisti ensimmäisenä ja viimeisenä silmääni oli Puutarhanikkareiden standi, se oli ihana. Siellä oli hyvät valikoimat siemeniä ja taimia, jotain vanhaa ja jotain uutta.
Muuten valikoima oli aika tasaista…
Lyhtytalolla (alla) oli kiva ständi
Tammistolla (tammistonpuu.com) oli aika ihastuttava terassi…
Huolimatta ulkona puhaltaneesta järkyttävän kylmästä viimasta, sisällä oli kovin keväisen oloista.
Mutta mitä tarttui takkiin? Puutarhanikkareilta itselleni ja äidilleni kerrottu jouluruusu.
Minulle ensimmäistä kertaa maariankello…
Ja päivän helmi, pelargonian pistokas Mary, kerrottu valkoinen, josta pidän valtavasti, mutta jonka onnistuin tappamaan talvella.
Savupiippumme ei ole vetänyt kunnolla ja nuohousalan keskusliiton ständillä nuohoojamestari oli 10+. Muutamalla kysymyksellä selvisi, että tarvitsen uusavuttomien käsikirjan takan polttoon. Ongelma siis oli, että savu valui sisätiloihin kun takan sytytti. Neuvo: kylmään kosteaan takkaan ei pistetä hillitöntä roihua kertaheitolla pystyyn.
Eli, jos huoneen kosteus ja lämpötila on alle ulkoilman kosteuden ja lämpötilan, savu painuu alas, ei ylös. Jos piippu on kostea ja kylmä, savu ei nouse sinne.
En tarvitse uutta takkaa, vaan hillityn pienen nuotion piipun lämmittelyyn ja sitten kun veto alkaa kulkea, niin sen roihunkin voi ruokkia. Nuohoojamestarin sanoin, piipun täytyy ehtiä mukaan. Oppia ikä kaikki, hyvä, etten ole kuollut häkään savua huitoessani.
Messujen paras anti, sain viimein sisävessan. ISO JEI! Aion toteuttaa projektin tänä kesänä, jatkossa ei tarvitse hiipiä mörköjen keskellä pimeässä pihan perälle ja istuskella siellä sydän sykkyrällä takapuoli jäässä. Lisäpelkona, että joku pöllö ottaa pahaa aavistamattoman parikiloisen puudelini ohimennessään ilta-ateriaksi lapsilleen.
Ensimmäinen kukka auennut
Sunnuntaina päätin jättää tuon Viherpajalle. Tänään päätin hakea sen. Joskus vain joku kukka aiheuttaa VAU efektin, tuo oli yksi niistä.
“Keijunlilja (Gloriosa superba) on todella komea ja eksoottinen kiipeilevä köynnöskasvi. Se vaatii juurilleen runsaasti tilaa, minkä tähden ruukun pitää olla suuri, halkaisijaltaan n. 18 cm. Kuhunkin ruukkuun istutetaan vain yksi mukula siten, että mukulassa oleva silmu on noin parin sentin syvyydessä. Juurtuneet mukulat eivät siedä heti siirtoa suurempaan ruukkuun. Mullaksi sopii humuspitoinen komposti-turveseos. Keijunlilja tarvitsee runsaasti valoa, mutta ruukku ei saa kuumentua auringossa. Huoneenlämpö (n. 20 °C) on sopiva. Juurruttuaan keijunlilja tarvitsee runsaan kastelun, mutta kasvualustan annetaan kuivahtaa kastelujen välillä. Jatkuvasti märkä mukula mätänee helposti. Viikoittainen ravinneliuoskastelu takaa rotevan kasvun ja runsaan kukinnan kesällä.
Versojen latvaosiin kehittyvät kukat kestävät viikon verran, minkä jälkeen ne on poistettava, sillä kehittyvät siemenkodat pysähdyttävät muuten kasvun. Köynnöstävä kasvi vaatii tueksi jonkinlaisen kehikon tai säleikön. Loppukesällä kastelua vähennetään asteittain. Keijunliljat kellastuvat syksyllä, jolloin ne leikataan, ja ruukku viedään talveksi noin 10-15 ºC:een, pimeään ja kuivaan paikkaan. Talven ajan keijunlilja viettää täysin kuiviltaan. Maaliskuussa mukulat puhdistetaan ja istutetaan uudelleen. Mukula ja koko kasvi on myrkyllinen.”
Sain kaupanpäälliseksi pussin siemeniä “alstroemeria aurantiaca”, luullakseni inkalilja. Laitoin siemenet multaan ja ohjeen mukaan jääkaappiin. Katsotaan kuinka käy.
Tänään Soukka-seura järjesti puutarhaluennon ja kutsui meidän palstaviljelijämme mukaan. Puhujana oli Mattias Tolvanen, joka on kirjoittanut mm. kirjat Villi puutarha, Kaupunkiluonto ja Aistien puutarha.
Olin ajatellut kuunnella tunnin ja lähteä kotiin kahvitauolla (piti vielä asentaa vanhemmilleni kaiuttimet tietokoneeseen, kaksi villakoiraa pesemättä, pistokas odotti noutajaansa ja istuttajaansa jne jne). Kahden tunnin luento venyi kolme tuntiseksi ja olisin voinut kuunnella toiset kolme tuntia.
Uskomattoman hyvä luennoitsija, olin todella tyytyväinen, että kiireistä huolimatta tuli lähdettyä. Saldona kertyi pitkähkö lista kasveja, joita haluan ehdottomasti kokeilla, täytyy katsoa, josko siemeniä löytyisi Kevätmessuilta.
Hän mm. vinkkasi Hanami-juhlasta Roihuvuoressa (kirsikoiden katselu). odottelen, että julkaisevat vuoden 2015 päivän, viime vuonna se oli 18.5. Kirsikan kukkia voi myös ihailla Viherpajan japanilaisessa puutarhassa.
Sain vielä yhden raatokukan (Stapelia Hirsuta)
Samassa paketissa tuli yllärinä korallikaktus (Rhipsalis pilocarpa), ollut antajallaan jo 15 vuotta, saanut aikoinaan pistokkaan äidiltään. Keltaiset kukat.
Viherpajasta löytyi tänään täpläraatokukkaa (stapelia variegata), kasvi on melko iso, joten toivorikkaana odottelen kukintaa.
Orvokki eurolla (jos mieheni sattuu kysäisemään, mitä kasvit maksoivat)
Ja pitkään haluamani keltainen kliivia.
Viime yö oli kylmin aikoihin, lämpötila laski lähelle miinus kymmentä astetta. Kävin yöllä katsomassa tilanteen klo 2, kaikki ok, lämpötila terassilla oli 12 astetta. Sitten kävin katsomassa lämpömittaria klo 6, lämpötila oli 2 astetta!!! KÄÄÄK! Nopeasti lämmittimet päälle ja olohuoneen ovi auki. Onneksi muutamassa minuutissa lämpötila nousi takaisin 12 asteeseen, mutta sydän kyllä tykytti. Syyllinen oli lämpötilavahtini.
Alla oleva kliivia, kuten kaikki muutkin kasvit terassille näyttivät selvinneen ilman vaurioita.
Esikot…
Nyt kaksi omista kärsimyskukistani (passiflora quadrangularis) on itänyt. Sain niiden lisäksi tavallisen kärsimyskukan (passiflora caerulea) taimia kaksi kappaletta, mikä oli kiva yllätys, sillä omat siemeneni (Bauhaus), eivät itäneet.
Mutta viikon mukavin yllätys odotti kirjekuoressa: Clivia Lilly – Minata – Sahin Twins
An absolutely stunning variety which is very rarely found – can only be obtained through specialist clivia breeders. They are called Twins as they often flower twice per year – in Autumn and again in Spring. A low growing, broadleaf variety, ideal for growing on a patio, used as a tub specimen or planting in the ground in a shady position. Their orange clustered flowers are heavy bloomers and are followed by attractive, red, berry-like fruit. Spring flowering. Sahin Twin are considered as one of the appealing darkest orange flowering clivias in the world. The colour is so intense that it looks almost red!!! It is an ideal plant for a shady area or can be used as a indoor plant.
Sahin Twin clivia are one of the best commercial clivias available on the market today with compact, slightly broader leaves than clivia miniata producing a beautiful umbel of orange flowers, which will flower when they have 12 to 14 leaves, usually at around 3.5 years of age.
The Sahin strain or group of Clivia was hybridized by Kees Sahin and his wife Elisabeth at their nursery in the Netherlands. They can have 2 scapes blooming at the same time (twins) as well as sometimes blooming twice per year. This strain was bred to be more compact in size and for the color of the flower. Mr. Sahin founded this large commercial plant/seed nursery in 1986 and has hybridized many different varieties of plants until his death at age 62 in September of 2006. His wife a botanist continues to manage the firm. Read more
Vaihdoin eilen mullat saintpaulioille ja yllä punaista kukintaa ja alla sinistä.
Sain tänään uuden raatokukan, se ei ole entisessä kodissaan kukkinut, joten odotan innolla, mitä siitä tulee.
