Category Archives: Kaktus Cactus

Vanhapoika

Tarina on pitkä, mutta alun jännittävät käänteet voi lukea vanhasta blogistani (linkki siihen miten kaikki alkoi). Kun olin saanut selvitettyä 70 pikkukaktuksen sotkun (itse aiheuttamani), niin huomasin uuden ongelman. Pikkukaktusten emo oli aivan mahdoton käsitellä ja niinpä päätin sahata sen kahtia (linkki tarinaan kun päätös oli tehty). Syyskuussa olin siis valmis heittämään emokasville hyvästit, mutta ällistyksekseni se kasvaa ja kukoistaa ja pukkaa pikkukaktuksia kuin parhaina päivinään.

Nyt se on ulkona muiden kanssa ja odottelen upeaa kukintaa (joopa joo).

My Echinopsis eyriesii has survived my rude treatment last autumn and it is in great condition, producing a lot of babies.

Pihalle!

 

Yhdellä sanalla, ne kasvavat. Vauvalani porukka alkaa jo näyttämään leikki-ikäisten ryhmältä. Eilen illalla istuttelin niitä isompiin purkkeihin ja virittelin tukikeppejä kasvamaan innostuneille hujopeille. Alla kuva kelloköynnöksen taimesta, joka puhkuu kasvuintoa. Kavereita sillä taitaa nyt olla viisi, jos oikein muistan.

Everything is growing up fast… Really fast. Yesterday evening I repotted some of them and  gave stake for fast growing plants. Below Cobaea scandens, it is really big and strong looking.

Ikkunalaudalla talvehtinut verenpisara Tausendschön aloittelee ensimmäisiä nuppujaan.
Below Fuchsia Tausendschön has first flower buds.

Illalla päätin viedä osan porukasta ulos, sisällä yksinkertaisesti alkoi olla niin ahdasta ja tungosta lampun alle. Vein ruukkujen pohjalle makuupussin alustan, jotta lattia ei olisi niin kylmä taimille. Ainakin jalkaan se tuntui tosi lämpimältä lattiaan verrattuna, ihan kuin olisi ollut villasukat jalassa.

In the evening I took some of the plants out, there just simply was no place for all of them…

 

Aamulla heitin myös kaktukset ulos, kun huomasin, että lämpötila olisi pysynyt hyvin kymmenen asteen paremmalla puolella.

In the morning I took also all my cactus out.

Kuin myös verenpisaran Tausendschön ja Adeniat. As well my Fuchsia and Adenias went out.

Piha alkaa olla todella kutsuva, olisin voinut olla siellä vaikka kuinka…

Backyard start to look really nice, I wish i would have time to be there…

Ja viimeisenä, heitin myös karjalanneidot (2 kpl) ulos. Kuvassa edessä isoin lehtikaktukseni ja takana isompi karjalanneitoni.

Marraskuun kaktukset

TALVIKAKTUKSET

Joulukaktus, syyskaktus, juhlakaktus, marraskuunkaktus… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kauppanimikkeillä myydään Schlumbergera truncataa eli marraskuunkaktusta. Se sekoitetaan kevätkaktuksiin, sillä marraskuunkaktus voi kukkia kaksi, jopa kolme kertaa vuodessa ja aitoon joulukaktukseen, koska marraskuunkaktusta myydään joulukaktuksena.

Talvikaktuksia on kahta erilaista:
Joulukaktus – Schlumbergera x buckleyi
Marraskuunkaktus – Schlumbergera truncata

Kaktukset (Schlumbergera truncata ja Schlumbergera russelina) ovat peräisin Brasilian sademetsistä, josta Wilbraham Buckley löysi ne vuonna 1840. Kasvit ovat samalta alueelta, Serra dos Orgaos -vuoristoalueelta Rio de Janeirossa. Vuonna 1939 alue muutettiin luonnonsuojelualueeksi.

Vuoristossa lämpötilat voivat laskea jopa neljään asteeseen, keskilämpötila 1000 metrissä on 17 astetta. Kosteus on keskimäärin 80-90%, mutta voi saavuttaa 99%.

Schlumbergera truncata kasvaa 700-1000 metrin korkeudessa ja Sclumbergera russeliana kasvaa 1300-2200 metrin korkeudessa. Koska ne kukkivat eri aikaan, S. truncata touko-kesäkuussa ja S. russeliana heinä-syyskuussa , ne eivät koskaan luonnossa risteydy keskenään.

Suku on nimetty ranskalaisen kasvikeräilijän Frederic Schlumbergerin (1823-1893) mukaan.

Marraskuunkaktuksen tunnistaa helposti, lehdissä on terävät sahalaitaiset reunat, kun aidossa joulukaktuksessa(Schlumbergera x buckleyi) on pyöreät lehdet. Marraskuunkaktus kasvaa hieman pystymmässä, kun aito joulukaktus kasvaa riippuvana alaspäin todella isoksi. Kaupoissa ei ole myytävänä aitoa joulukaktusta, vanhoja joulukaktuksia voi löytää isovanhempien luota tai laitoksista ja silloin kannattaa pyytää pistokkaita.

Hybridejä kehitetään jatkuvasti, toiset jäävät pysyvämmin, toiset katoavat yhden sesongin jälkeen. Marraskuunkaktuksen kukan tunnistaa myös “toispuolisuudesta”, minusta se muistuttaa lentävää joutsenta kaula ojossa.

Kaikille talvi- ja kevätkaktuksille sopivat samat hoito-ohjeet.

Ne ovat epifyyttejä eli ne kasvavat luonnossa puiden oksistoissa. Siitä syystä niillä on hyvin pienet juuret. Ne kukkivat parhaiten ahtaissa ruukuissa. Mullan on oltava hapanta ja hyvin vettä läpäisevää, ei kaktusmultaa. Sopivan multasekoituksen saa esim. tavallisesta kukkamullasta, kasvuturpeesta ja hiekasta sekoittamalla.

Kasvia voi pitää hieman etäämmälläkin ikkunasta, sillä marraskuunkaktus on ns. lyhyen päivän kasvi. Kun kasvi on kukkinut vuoden loppuun mennessä kannattaa pitää lyhyt lepokausi ja jättää kastelu väliin vähäksi aikaa, kunnes uusia lehtiä alkaa ilmestymään noin kahden kuukauden kuluttua. Helmikuulla, kun päivä alkaa pitenemään voidaan kasvia alkaa kastelemaan varovasti ja antamaan mietoa lannoitetta. Tuolloin voidaan ottaa jakopalojakin: parin kolmen nivelen mittaisia, jotka laitetaan kaktusmultaan juurtumaan.

Talvikaktuksilla on tiukat fototropismi -vaatimukset eli yön ja päivän vaihteluvaatimukset. Kukkiakseen se tarvitsee syksyllä kuivan kauden elo/syyskuulta alkaen ja siihen on yhdistyttävä 4-6 viikon jakso, jolloin yön pituus on 13 tuntia eli yön on oltava päivää pidempi. Huoneen sisävalot ja ikkunasta kajastava katuvalo voivat häiritä kasvin pimeän aikaa. Lämpötilan tulisi tuolloin olla 10-20 astetta. Alle kymmenen asteen lämpötilassa nuput eivät kehity.

Vaihtoehtoisesti, riippumatta valon määrästä, kukinta voidaan käynnistää pitämällä kasvi 4-6 viikkoa 10-15 asteen lämpötilassa. Kun nuppuja alkaa muodostumaan, kasvi voidaan siirtää huonelämpötilaan, mutta ei mielellään yli 22-24 asteeseen.

Valkoiset ja keltaiset kaktukset muuttuvat vaaleanpunaisiksi, jos lämpötila nuppujen ilmaantumisen jälkeen putoaa alle 21 asteen, tunninkin oleskelu viileässä (5 asteessa) riittää punaisuuden lisääntymiseen. Ylenmääräinen valo tekee saman valkoisille lajeille.

Ystävälläni on valkoinen marraskuunkaktus (kuvat alla), jonka sanotaan kukkivan helpoiten. Hänellä huonelämpötila on 24-25 astetta ja kasvi tekee nuppuja säännöllisesti vuodesta toiseen ja kukkii. Kaiken lisäksi kasvi on lähellä takkaa, jota poltetaan joka toinen päivä ja takan lähellä lämpö on yli 26 astetta. Kasvi ei koskaan ulkoile, mutta kukkii silti uskollisesti. Toivoa on siis myös niillä, jotka asuvat kerrostalossa, eivätkä voi ulkoiluttaa kasvejaan.

Useimmat ohjeet neuvovat nostamaan kaktuksen amppelissa puun oksalle kesäksi roikkumaan puolivarjoon yöpakkasten mentyä. Suomessa lyhyt yö yhdistyy luonnostaan viileään ilmaan syyskuun tienoilla. Kun nuppuja alkaa muodostumaan, voi kasvin nostaa sisälle.

Marraskuunkaktuksia on useampia tunnettuja hybridilinjoja:

1) Dancers (Salsa Dancer, Apricot Dancer, jne)
2) Queens (vaikeita kasvattaa)
2) Thors (Thoruplund alkoi jalostamaan hybridejä vuonna 1974. Thor-Alec, Thor-Bella, jne). Suomessa Pirilän kukkatalo kasvattaa näitä (sivulla tosin virhe, kyseessä ei ole Schlumbergera x buckleyi, aito joulukatus)
4) Frank Süpplien jalostamat uudet hybridit (Golden Sun, Mary Bloss, jne)
5) Keltaiset muunnokset. Ensimmäinen keltainen muunnos Gold Charm oli yhdysvaltalaisen Cobian luoma. Cobia meni 1990 luvulla vararikkoon, selvisi, mutta ei enää jatkanut marraskuunkaktuksien jalostamista.
6) Flame (esiteltiin syksyllä 2008, 7 erilaista. Orange Flame, Crimson Flame, jne)

Omat kasvini marraskuussa 2010:

Viherpaja 2010 (vaalean lila):

Viherpaja 2010 (väri lähinnä shampanjaa):

K-market 2010 (väri joulunpunainen):

K-market 2010 (valkoinen)

JOULUKAKTUS, Schlumbergera x buckleyi

Sain pistokkaan emokasvista, joka historia ulottuu 1970-luvulle. Kuvassa näkyy aidon joulukaktuksen alaspäin suuntautuva runsas kasvutapa.

Kukat ovat vaaleanpunaisia ja symmetrisiä, kukka aukeaa tasaisesti, siinä missä marraskuunkaktuksen kukka on epäsymmetrinen. Lehdet poikkeavat marraskuunkaktuksien sahalaitaisista muodoista.

KEVÄTKAKTUKSET

Helluntaikaktus – Hatiora rosea (vaaleanpunaiset kukat), katso myös Rhipsalidopsis rosea

Pääsiäiskaktus – Hatiora gaertneri (kirkkaanpunaiset kukat), katso Rhipsalidopsis gaertneri
Alla kuvia pääsiäiskaktuksesta, jonka pistokkaita sain.

Kevätkaktukset poikkeavat selvästi kukan muodossa talvikaktuksista. Kukkien terälehdet ovat teräväkärkisemmät ja kääntyvät eteenpäin. Kasvi on herkempi kuin talvikaktukset, myös nämä ovat kotoisin Brasilian sademetsistä.

 

Iltakävelyllä

Viikko oli raskas kaikilla mittapuilla ja perjantai-iltana, kun olimme syöneet, ehdotin miehelleni virkistävää iltakävelyä. Täysikuu loimotti taivaalla, kun pujahdimme Plantageniin.

I suggested to my husband to go evening walk after the dinner. We had full moon and -10 degrees outside. But in Plantagen it was warm and very spring like…

Todella isot valikoimat saintpaulioita, mutta ei sitten kuitenkaan ihan sellaisia, joita olisin halunnut…

Quite much different kinds of saint paulia.

Valtavasti kiinanruusuja, mutta hmmm… ei ihan sellaisia, joita olisin halunnut. Itse asiassa minulla jo oli kaikkia niitä, joita oli tarjolla.

Very much Hibiscus, but I feel shame to admit, that I had already all of them… So no..

Kevätesikoita, työkaverini kertoivat, että Munchenissä on jo +10 astetta ja Bauhaus taitaa elää kevättä Saksan aikaan… Täällä Suomessa on vielä ihan liian kylmä kevätesikoille, eikä niistä oikein ole huonekasveiksi.

Cowslip, my colleges from Munich told that it is +10 degrees in there, so Plantagen seems to live spring in Europe time, but here in Finland… It is still winter…

Atsaleoita, ne ovat I-H-A-N-I-A, mutta menestyvät heikosti sisällä ja ulkona on liian kylmä niille…

Azaleas are wonderful, but they do best outside and it is too cold…

Kaktusruukkuja pyörittelin 15 minuuttia, mutta mammilariat, joita hieman harkitsin…. Surffailtuani nopeasti netissä kännykälläni, huomasin, että niiden kukat ovat pieniä ja valkoisia. Joten sinne jäivät nekin..

I really really wanted some nice cactus, but mammilaria, that I wanted was based on my quick internet search blooming only with small white flowers… So no…

Mutta vielä on kevääseen matkaa, vaikka lämpökäyrä näyttääkin lupaavasti nousevalta ja antaa toivoa taas nollakeleistä.

It is still way to spring, but 15 days forecast promises temperatures near zero, so maybe, maybe spring will come…

Katastrofin poikanen torjuttu

Tarina jatkuu onnellisesti. Sain siis Springtiden sijaan Soft Lightsin. Laitoin viestiä lähettäjälle ja hän tarjoutui antamaan minulle Soft Lightsin lahjaksi (joo, lahjahevosen suuhun ei ole katsomista, enää ihan pikkuisen jupinaa). Mutta hän lupasi lähettää Springtiden ilman lisäkustannuksia. Kiva kiva, mutta vielä kivempaa, päätin ostaa häneltä samalla vaivalla vielä yhden pistokkaan, Epiphyllum Orient Express. Eli summa summarum, olen taas odottavassa tilassa.
Yllä kuva emokasvista, “Another white throated flower with innermost petals of orange-red with cerise edges. Next row same with thin cerise edge. Outer petals are carmine with orange-red midstripe. Strong wide growth with extra large flowers. (Harold Watts (Galen Pittman))”
Long story short: I got Soft Lights instead of Springtide. I contacted eBay seller and he offered to send Springtide without extra costs. As he was anyway planning to post me cutting, I decided to order also Epiphyllum Orient Express.

Ne tulivat sittenkin!

Jihaa, Ebaysta tilaamani lehtikaktukset tulivat (vihdoin) perille. Ne näyttävät hyväkuntoisilta ja olen ihan innoissani.
Yllä (Epiphyllum Ackermannii), huom:  Disocactus speciosum ja D. phyllantoides risteymä on Disocactus x hybridus ´Ackermannii’ siis isolla A-lla. Se on eri kasvi kuin Disocactus ackermannii, aito hovipojankaktus / pojanhovikaktus (kumpikohan on oikea suomen kielinen nimi???).
Disocactus x hybridus ´Ackermannii`, jos olen käsittänyt oikein, niin se on neidonhovikaktuksen ja aurinkokaktuksen risteytys, joka on hyvin samannäköinen kuin D. ackermannii. Minulla ei ole niin paljoa tietoa noista lehtikaktuksista, että voisin sanoa varmasti, mutta ilmeisesti tuo hybridus tekee paksuja sekä litteitä, että kolmikulmaisia varsia ja tuo kolmikulmainen varsi periytyy aurinkokaktuksen puolelta.
“The stems of Disocactus ackermannii consist of a short rounded base, about 10–18 cm long, followed by longer flattened leaf-like portions, 10–75 cm long and 5–7 cm wide with wavy edges. The plant branches from the base and arches downwards, being altogether some 1 m long. The scarlet flowers have greenish throats and are funnel shaped, 11–14 cm long.”
“The stems are flat to triangular, often quite thick and succulent. The flowers are more or less funnel shaped, usually orange to red. The stigma lobes are white, never lavender.”

(Sitten velä huomautus lukihäiriöisille kuten minä, discocactus on ihan oma tarinansa: http://en.wikipedia.org/wiki/Discocactus) (Note: disocactus is not discocactus)Hovineito:
“Ainakin Disocactus speciosus ja Epiphyllum crenatum ovat ihan yleisiä tämän Hovineidon eli Disocactus phyllantoidesin risteytyksissä ja niitä on paljon. Kuitenkin Disocactus ‘Deutshe Kaiserin’ on ihan alkuperältään aito ikivanhaa kantaa hovineito, ei hybridi.”
Alla Epiphyllum ‘Augustes’ ja Epiphyllum ‘Springtide’.
Alla Epiphyllum ‘Augustes’ ja  Epiphyllum ‘Springtide’.
EIIIIIII!!! Nyt vasta huomasin, että eihän tuo ole tilaamani Springtide, vaan Soft Lights. Mutinaa jupinaa…
Epiphyllum Softlight was named in 1975. It’s yellow with a darker mid-stripe. The outer petals are bright yellow Inner yellow petals with darker mid stripe. It has a flared funnel form and is an extra large flowers. Reg #6429.
Ja mitä yllyttääkään uusi puutarhalehti: NYT ALKAA KYLVÖKAUSI!

Lehtikaktukset

 

Aika ajoin, saan loistavia ideoita. Tämä viaton pikkujuttu alkoi siitä, että sain “epätoivoisen” viestin. Olisiko minulla vielä hengissä lehtikaktusta, jonka pistokaan xx oli minulle antanut vuonna 2010? Minun oli pakko kiivetä yläkertaan, sillä siellä kyllä oli kolme lehtikaktusta, mutta en kuollaksenikaan muistanut mitä ne olivat. Mutta juu, olihan se kaktus siellä ja vielä kohtuu hyvässä kunnossa.
Kaktus on joku epiphyllum. Xx oli itse ostanut pistokkaan Haapaveden puutarhakoululta, mutta heilläkään ei kuulemma enää ollut sitä.
Lupasin lähettää pistokkaan keväällä ja sain lupauksen kalanruotokaktuksesta paluupostissa. Josta innostuin selaamaan lehtikaktuspalstan jutut (1960 kpl) läpi.
Mistä huomasin, että minullahan on lehtikaktusten mentävä aukko kodisssani.
Niinpä siis ebay osoitteeksi. Ja sieltä löytyi heti yllä näkyvät ihanuudet.
Vasemmalla Epiphyllum ‘Augustes’ It was named in 1995. It’s currant red with a fuchsia edge. The outer petals are plum red. It has a double, reflexed form and is a large bloomer. Reg.#11701.
Oikealla Epiphyllum Springtide – Very Large Flowers This one is springtide it has flowers that are light rose to light purple. The outer petals are narrow, long and ribbony, it has a opens wide form.  Reg#5051 Year:1954
Tilasin myös Yön kuningattaren (Selenicereus grandiflorus) Portugalista ja Pojanhovikaktuksen (Epiphyllum Ackemannii). Sain lupauksen hovineidonkaktuksesta (Nopalxochia phyllanthoides), mutta kasvin omistaja ei ollut ihan varma, oliko kyseessä aito hovineidonkaktus. Joten sellaista etsiskelen vielä… Ai , missä niille on tilaa? Jaa’a, eiköhän joku nurkka löydy, kun heitän esim. vaatekaapin tai jotain ulos. Alla yönkuningatar täysikasvuisena. Mutta se on upea kukkiessaan (katso video), kukka kestää vain yhden yön. Perinteisiin kuuluu, että yönä, jolloin yönkuningatar kukkii, kutsutaan tutut ja kylän miehet juhlistamaan kukintaa shampanjan kera. Joten odotelkaa henkeä pidätellen kutsua…