Palstalla on alkanut sadonkorjuun aika. Timoa tuli ämpärillinen. Naapuripalstoilla on tullut kurpitsaa eri muodoissaan. Sain sekä keltaista kurpitsaa että kesäkurpitsaa.
Takapihalla Tigerinat ovat kypsyneet, niitä tulee tasaisesti.
Ampiaisyrtti on tosi kaunis.
Herneen istutukseen havahduin vähän myöhässä, mutta nyt ne ovat jo paloilla.
Heinäkuun helteet ja mansikka kypsyy. Sain äidiltäni keväällä rönsyt ja mansikat ovat todella hyvänmakuisia. Täytyy muistaa pyytää lisää rönsyjä ja hieman laajentaa mansikkapenkkiä.
Unikot ja bellikset kukkivat ilonani…
Nauris ei ole koolla pilattu, mutta sen kasvamista olisi varmaan voinut odotella elokuulle.
Siikli kukkii…
Timoa olemme nostaneet jo useamman viikon.
Sipulit ovat kasvaneet hyvin.
Vein palstalle ylimääräiset yrtit.
Pinaatti villiintyi kukkimaan ja harmittaa, etten älynnyt kylvää sitä ajoissa lisää.
Ex-tempore talkoot, “kuinka käytän viikatetta” ja saimme kiitettävän paljon alueita niitetyksi.
Ja alla uusin salainen aseeni heinikkoa vastaan. Olemme jo kokeillet lähes kaikkea, mutta tuo pieni punainen paholainen (joka mahtuu autoomme), niittää heinikkoa uskomattoman nopeasti ja vähällä fyysisellä voimalla. Kaiken kruunaa ruohosilppu, jota saan kaupanpäälle.
Alla palstani heinikkoa.
Ruohonleikkuun jälkeen…
Avasimme muutaman polun ja siistimme ilmoitustaulun alueen.
Suomen suvi on tänä kesänä ollut sitä mitä on, aihe taitaa olla aika loppuun kaluttu. Puutarhan näkökulmasta viileät kelit ja sateet ovat toisaalta tuoneet helpotustakin, kastelusta ei ole tarvinnut murehtia, kun luoja on hoitanut sen ihan omintakeisesti.
Aurinko kuitenkin pilkisti eilen ja lähdin palstalle tutkimaan tilannetta. Ensimmäisenä minua tervehti valkoinen unikko, joka oli aika ihastuttava.
Orvokit jatkavat kukintaa todella runsaasti, kun taas rikkaruohot olivat pysyneet sitten viime käynnin kohtuullisesti aisoissa.
Sipulit voivat hyvin.
Siikli on aloittanut kukinnan. Katteet ovat auttaneet, rikkaruohoja ei näkynyt juuri nimeksikään. Avoimissa kohdissa maa oli kovia savikikkareita, mutta katteen alla pehmeää kosteaa multaa. Timoa päätin katsoa, olisiko siellä luvattuja varhaisperunoita ja olihan siellä. Nostin kolme vartta ylös kotiin vietäväksi.
Talkoohengessä saimme tehtyä muutaman käytävän auki. Kiitokset trimmerin käyttäjille.
Omalla tontilla kurkut ovat säilyneet kylmistä öistä huolimatta hengissä.
Kylvin penkkiin hernettä, saa nähdä itääkö… Kylvin taittoydinhernettä, sokerihernettä ja silpoydinhernettä. Koska siemenpussit olivat parin vuoden takaa, kylvin kaikki ja katson, löytyykö vielä voimaa itää. Laitoin penkin laidoille myös kurkun siemeniä, niitä on pussissa älyttömän paljon ja loput on varmaan heitettävä pois.
Mutta kurkkuni, neljä kappaletta siis tukevasti hengissä, vaikka kukinnasta tai kasvusta ei näin kylmillä keleillä ole tietoakaan.
Retiisipenkkiin päätin istuttaa rucolaa ja salaattia.
Piipahdin naapuritontilla juoruamassa ja katselemassa penkkejä. Naapuri aloitti minun kanssani tänä keväänä, lähtötilanne oli sama, koko aari täynnä tiukkaa heinää. Minulla ollut apua aarillani, mutta hän on kääntänyt aarinsa itse omin voimin.
Lopputulos on ihastuttava. Minun täytyy miettiä oman palstani pohjapiirustusta ensi vuodeksi, erityisesti nykyistä perunapeltoani.
Helppo ratkaisu, kasvit säkissä.
Raparperinlehtiä katteena.
Jedi vahdissa, vaikka kiertelen muualla, se ei lähde omalta aarilta pois. Ilmeisesti siinä on tarpeeksi laumanvartijakoiraa, että vahtii omaa aluettaan ilman tarvetta vaellella.
Pinaattia, uusia perunoita ja sipulia.
Sain vihdoin katteet perunapenkkiini, toivottavasti taistelu rikkaruohoja ja kuivuutta vastaan helpottuu.
Kääk! Olin reilun vajaa kaksi viikkoa käymättä palstalla. Vettä satoi ja oli sopivan koleaa, joten uskoin kasvien pärjäävän. No juu, kasvit olivat pärjänneet, mutta niin olivat myös pärjänneet rikkaruohot.
Alla perunamaani, voi voi…
Marjapensaani…
Onneksi parempi puoliskoni saapui kuin ritari valkoisella ratsulla (ok, se oli meidän auto ja musta) paikalle miekka kädessään (no joo, se oli trimmerini) valmiina pelastamaan neidon pulasta.
Sillä aikaa ihailin retiisejäni…
Kauhistelin pupun kakkaa kasvimaallani. Voiko tuon tulkita luonnonmukaiseksi lannoitukseksi?
Päivittelin myyränkoloa sipulipenkissäni. Joopa joo, halusin sosiaalisen harrastuksen, mutta en silti kaivannut vakiasukkaita palstalleni…
Mutta pinaatti piristi mieleni, se näytti hyvältä ja maistui taivaalliselta salaatissa ja munakkaassa.
Sain hiukan apua perunamaan multaamiseen naapuripalstalta (kiitos).
Ja lopulta huokasin päivän päätteeksi, taisin jäädä voiton puolelle sodassa luonnonvoimia vastaan.
Marjapensaanikin näkyyivät taas…
Ja kotona ihailin retiisejäni.
Istutin siemenestä 6 avomaankurkkua, jotka itivät nopeasti. Neljä vein palstalle ja yhden jätin ruukkuun kasvamaan takapihalle. Ylläolevan kasvihuonekurkun löysin K-Raudasta hinta taisi olla 1,70. istutin sen isompaan ruukkuun ja se kasvaa kohisten.
Tomaatit ovat jo lähes kaikki raakileella. Tänä viikonloppuna on tarkoitus istuttaa ne isoihin lopullisiin ruukkuihin.
Basilika kukoistaa ja sitä on tullut myös syötyä melko paljon salaateissa.
Toukokuun isoin juttu oli kahden päivän talkoot. Lauantaiaamupäivän tein talkootöitä ja kärräsin kottikärrykaupalla roskaa lavalle. Sitten parkkeerasin itseni omalle palstalle ja aloitin sen kunnostustyöt.
Välineurheilun puolelle meni Stigan trimmeri, jolla aion pitää heinän kurissa. En oikein keksinyt mitään muuta helppoa ja nopeaa keinoa heinikkoon.
Talkoot olivat sopivasti äitienpäiväviikonloppuna ja kun mieheni kyseli, minkä äitienpäiväkukkasen haluan… heh heh… vastaus oli: 20 säkkiä multaa palstalle kannettuna. Bauhausissa oli hyvä tarjous ja niin multasäkit tulivat palstalle kiitos mieheni ja kuopukseni.
Säkkien alle pujahti vaskitsa, niitä on palstalla paljon kuin myös sammakoita ja sisiliskoja.
Perunat (Siiklin ja Rosamundan) sain myös maahan, vaikka tuo osa palstaani oli todella kosteaa, se oli oikea savivellien savivelli.
Huomatkaa uudet hienot vaaleanpunaiset kottikärryni 🙂 Syy hempeään väriin oli hinta, ne olivat ainoat, jotka olivat tarjouksessa puoli-ilmaiset.
Istutin äidiltäni saamani mansikan taimet ja pikkuhiljaa palsta alkoi näyttämään hoidetulta.
Harson alle meni retiisit, nauriit ja porkkanat.
Marjapensaille ostin omat laatikot.
Pikkuhiljaa alkoi olla valmista…
Vahtikoirani Jedi ja Honey passissa…
Ja vielä yksi kuva toukokuun lopulta, peruna Timo on noussut.
Sain houkuteltua paikalle pahaa aavistamattoman talkooporukan, tyttäreni, hänen poikaystävänsä, poikaystävän äidin, mieheni ja kuopuksen. Poikaystävän äiti osoittautui kullanarvoiseksi, sillä hän taisi olla meistä ainoa, jolla talikko pysyi heti kättelyssä oikein päin kädessä. Me muut verryttelimme uusavuttomina kaupunkilaisina, kunnes tekniikat alkoivat löytyä.
Kuopus oli luullut, että haravoimme aarin noin 15 minuutissa ja kun hän näki joukkion seisovan aarillani, hän kysyi, mihin ihmeeseen tarvitsemme näin ison joukon. Vastasin, että jos saamme homman tehtyä 15 minuutissa, niin hyvä niin.
Shortly, I got a lot of help in my allotment and if you look at the photos, you can see, that WE MADE IT 🙂
Homma ei mennyt ihan 15 minuutissa, vaan työtunteja kertyi yhteensä 28… Käänsimme maan lapiolla, ravistelimme mullat paakuista talikoilla, käänsimme maan yllä näkyvällä koneella…
Taukoja tuli yllättävän vähän…
Peruna Timo vaoissa.
Timo
Sain 9 kappaletta 50 litran säkkiä multaa (mikä ei riittänyt mihinkään), peitin osan kynnöksestä muovilla (siihen tulee myöhemmin Siikli ja Rosamunda), täytin laatikot oljilla ja mullalla, istutin keltasipulit ja valkosipulit.
Vaot peitettynä…
Marjapensaista istutin vadelman, Takalan herkku, pensasvadelma…
Karviaisen, Lepaan Punaisen…
Ja punaherukan, Jonkheer van Tets…
Kaksi kompostikehikkoa tuli ihan täyteen, ne täytyy purkaa ja rakentaa uudestaan. Tästä kuvakulmasta näkyy oja, joka jäi täysin haravoimatta, vanha, edellisen viljelijän komposti ei näy, mutta meitä tarvittiin neljä kiskomaan vanha metalliverkko irti maasta.
Mutta illan jo ollessa pitkällä, olin lopulta tyytyväinen päivän raadantaan, tuosta pystyn jo itse jatkamaan ilman suurempia apuja.
En tiedä muusta talkooporukasta, mutta olemme mieheni molemmat lähes rampoja, kun yritämme kävellä, kuuluu vain auts, auh, oih… Saa nähdä pääsemmekö huomenna sängystä ylös. Toisaalta viikon lomani on nyt takana ja on kiva, että sain palstan kuntoon. Sää suosi ja aurinko porotti yli 20 asteen, oli kiva päivä 🙂
Hommaa vielä riittää, mutta nyt se on enemmän kivaa puuhastelua kuin raakaa raadantaa.
Kävimme mökillä hakemassa tavaroita ja samalla aloittelin haravointia, vain tajutakseni, että kompostit pitää kääntää ja yhdistää ja huussi tyhjentää. Nappasin mukaani ruohosipulin, mutta raparperi oli niin jäässä eli maa roudassa, ettei lapio uponnut maahan.
We visited my summer house and I started to clean up the front yard. I wanted to take rhubarb with me, but the ground was still so in ice, that it was simply impossible.
Kiitokset miehelleni, joka vuokrasi pakun ja kuskasi mökiltä vähän sitä sun tätä palstalle. Toin mm. multaa kompostista ja olkia.
My husband helped me to carry stuff from my summer house.
Jedille askartelin vilpoisan koirankopin ja huomaa uusi kompostini.
Jedi got place to rest in the shadow and I created new compost.
Tältä se nyt näyttää, palstan etulaitaan tuli laatikoita, komposti ja oleskelunurkkaus. Keskiosa jää perunamaalle ja ihan takana on marjapensaita.
This is quite final version, in front boxes, compost and a sitting area, in the middle place for potatoes and very behind berry bushes.
Ihka ensimmäiset istutukset, huomaa mökiltä tuomani ruohosipuli! Orvokeita muuten vain omaksi iloksi.
My first planting.
Jedi vahdissa, pellon keskellä menee melko vilkas kävelytie.
Jedi watching carefully bicycles and runners passing by.
Kuva tuolilta istuen. View from a sitting area.
Orvokkini, my violets. Palstalla kasvaa lehto-orvokkia, nostelin niitä orvokkien sekaan talteen.
Tässä palsta aika lähellä unelmaani. This one looks soooo beautiful.
Idea marjapensaille. I will consider this to my berries.
Yllä piirros xxx, minusta ei taida olla arkkitehdiksi. Mittasuhteet ovat ihan hukassa; kun käyn palstalla, totean, että eihän tuo noin toimi. Mutta tarpeelliset perusasiat alkavat olla hanskassa, mitä palstalle tahdon.
I have been re-planning my allotment quite many times. I can’t put my thoughts in the paper, but I start to have an idea, what do I want. I went to visit my summer house in order to find items to re-cycle and I found all kinds of treasures, see photos below…
Kävin mökillä tutkimassa mahdollisia kierrätyskohteita palstalle. Löysin kolme potentiaalista pöytää. Mietin vain, puhaltaako tuuli kevyet rakenteet pitkin peltoja.
Alla laatikko puutarhatavaroille, jonka teimme (=lue mieheni teki) joku vuosi sitten. Se päätyi mökille, missä sille ei ole ollut käyttöä.
Luulin, että olin heittänyt kaikki verkot pois viime talkoissa, mutta yllätys yllätys, ne olivat kaikki vielä tallella.
Olkia löytyi katteeksi enemmän kuin muistin. Noiden pitäisi kyllä riittää sekä mökin kasvimaalle, että palstalle.
Liiteristä löytyi lisää verkkoa.
Tarkoituksen oli kunnostaa kasvimaa ja haravoida piha, mutta ulkona oli niin kylmä, että päädyin sohvalle lämmittelemään takan lämpöön.
Piha siis edelleen odottaa reipasta haravoijaa.
Mutta palstalla asiat edistyivät hieman, löysin lavakauluksia ja saimme ne kuljetettua palstalle.
Tästä se lähtee, keskellä näkyvä pikkulavat, joihin ajattelin laittaa yrttejä.
